Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Oletteko miettineet.  (Luettu 8166 kertaa)

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8361
Vs: Oletteko miettineet.
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.
Mystinen kesälaatumies

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27223
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
Vs: Oletteko miettineet.
Täälläpäs ollaan persoja korkeapaineen perään. Siperiasta kun vyöryvät ja mittari nasahtaa kolmenkympin alapuolelle niin ääni kellossa muuttuu. Ja sitten onkin vuoden yläkorkeat lusittu, kesää kohden suihkuvirtaukset muuttuvat syöttäen matalapaineita ja kalseaa keliä Jäämereltä sekaan. :-\
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19959
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Oletteko miettineet.
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.

Kovasti sademäärät vaihtelevat 30 km matkallakin.

Vuosisademäärä viime vuonna ei päässyt ihan edes keskimääräiseen, 679 mm:iin, 2017 vuoden kertymä oli 660 mm. Koska 2016 kertymä oli vain 530 mm, oli pohjavesissä kovasti vajausta. Varsinkin syyspuoli 2016 vuodesta oli kuiva, ja jatkui 2017 kevään kuivuudella.

Omasta mielestäni "sateinen" 2012 oli 30 v ajalta toiseksi paras tekemään satoa, 2015 oli paras vuosi (alkuvuosipuoliskon sademäärä yli 300 mm) . 2017 vuonna kuiva huhti- sekä toukokuu veivät rukiilta parhaan terän, kesäkuu pelasti viime kesän syysvehnän, vaikka näytti jo kuolleelta, niin heräsi kummasti tekemään kasvua. Syysrapsista ei jokseenkaan herunut muuta kuin rikkakasvien monimuotoisuuden ilo.  Heinäkuu kuivatti kevätrypsit pystyyn, mutta elokuu pelasti kevätrapsille edes jotakin kasvua. Onneksi rypsi oli mitätön kokeilu. Kevätrapsilla on sentään jonkinlainen juuri, joka imee vettä syvältä. Kevätrapsi pääsee jatkoon 2018.



-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Oletteko miettineet.
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.

Kovasti sademäärät vaihtelevat 30 km matkallakin.

Vuosisademäärä viime vuonna ei päässyt ihan edes keskimääräiseen, 679 mm:iin, 2017 vuoden kertymä oli 660 mm. Koska 2016 kertymä oli vain 530 mm, oli pohjavesissä kovasti vajausta. Varsinkin syyspuoli 2016 vuodesta oli kuiva, ja jatkui 2017 kevään kuivuudella.

Omasta mielestäni "sateinen" 2012 oli 30 v ajalta toiseksi paras tekemään satoa, 2015 oli paras vuosi (alkuvuosipuoliskon sademäärä yli 300 mm) . 2017 vuonna kuiva huhti- sekä toukokuu veivät rukiilta parhaan terän, kesäkuu pelasti viime kesän syysvehnän, vaikka näytti jo kuolleelta, niin heräsi kummasti tekemään kasvua. Syysrapsista ei jokseenkaan herunut muuta kuin rikkakasvien monimuotoisuuden ilo.  Heinäkuu kuivatti kevätrypsit pystyyn, mutta elokuu pelasti kevätrapsille edes jotakin kasvua. Onneksi rypsi oli mitätön kokeilu. Kevätrapsilla on sentään jonkinlainen juuri, joka imee vettä syvältä. Kevätrapsi pääsee jatkoon 2018.



-SS-

2017 ei lämpösumma täyttynyt itkemälläkään mallasohralle. Alkukevät oli Heinäkuulle asti kuiva. ohra aina kellastui, niin silloin yöllä satoi sen verran että virkosi aina. Heinäkuulta sitten vettä tulikin marraskuulle asti ihan kiitettävästi jolloin sade muutui lumeksi.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5142
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Oletteko miettineet.
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.
No ei se hyvä kyllä tänne kaakkoon osunut. Kevät oli aluksi märkä joka viivästytti pellolle pääsyä. No normaaliin aikaan sinne pellolle päästiin jos vertaa johonkin 90-lukuun, eli toukokuun puolenvälin jälkeen. No eihän tämäkään vielä mitään jos kesä olisi ollut normaali. Alkukesä oli sitten kuiva ja sitten loppukesästä siitä vedentulosta ei taas meinannut tulla loppu. Lämpö puuttui kokonaan samoin kuin aurinko. Kyllä vuodet 15 ja 16 molemmat olivat parempia. Mutta niinhän tämä vaihtelee alueittain. Itse valitsisin silti kuivan kesän jos valita saisi.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4698
  • Savo savolaisille!
Vs: Oletteko miettineet.
Vuotuinen sademäärä ei täällä Savossa juuri keskiarvosta kai poikennut. Se mikä oli ongelma, oli se että suurin osa sateesta tuli vuoden viimeisellä puolikkaalla. Ja samaan aikaan haihdunta 0, niin peli oli selvä.
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Oletteko miettineet.
Vuotuinen sademäärä ei täällä Savossa juuri keskiarvosta kai poikennut. Se mikä oli ongelma, oli se että suurin osa sateesta tuli vuoden viimeisellä puolikkaalla. Ja samaan aikaan haihdunta 0, niin peli oli selvä.
Ja lämpötilakin oli keskimääräistä korkeampi, mutta ne keskiarvoa korkeammat lämpötilat sattuivat vaan alku- ja loppuvuoteen eli kasvun kannalta hiukan huti meni.

Mutta jokohan ensi viikolla näkyisi aurinko vai onko se sammunut jo, kun ei ole näkynyt kuukausiin.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Oletteko miettineet.
Viljelyhistoriani parhaat sadot viimevuosi tuotti, vaikka meinas lämpösumma jäädä vajaaksi täällä etelemmässä. Ja märkäähän se puidessa oli, puolet enemmän palo öljyä

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19959
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Oletteko miettineet.
Aurinko voi näyttäytyä, kunhan talvi tulee tännekin. Turussa on näkynyt eteläisemmässä Euroopassa tavallista misteliä puissa, useammassa paikassa.
Omalla pihalla angervot tekivät lehteä ja syreenien silmut ovat vihertävän turvonneet jo.




-SS-

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27223
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
Vs: Oletteko miettineet.
Mmmmm.... mukava eliö Suomeen tuo mistelikin. Oikein osuva.

"Misteli riistää isäntäänsä tehokkaasti. Vertailuissa loisen ja isännän välillä mistelin on todettu sisältävän 3-5 kertaa enemmän ravintoaineita kuten fosforia ja kaliumia. Liian tehokkaasti noita aarteita ei kuitenkaan voi hyödyntää, sillä isäntäpuun kuolema merkitsisi väistämätöntä tuhoa myös loiskasville."
http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074014639/Hyvien+ja+pahojen+voimien+loiskasvi
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19959
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Oletteko miettineet.
Mmmmm.... mukava eliö Suomeen tuo mistelikin. Oikein osuva.

"Misteli riistää isäntäänsä tehokkaasti. Vertailuissa loisen ja isännän välillä mistelin on todettu sisältävän 3-5 kertaa enemmän ravintoaineita kuten fosforia ja kaliumia. Liian tehokkaasti noita aarteita ei kuitenkaan voi hyödyntää, sillä isäntäpuun kuolema merkitsisi väistämätöntä tuhoa myös loiskasville."
http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074014639/Hyvien+ja+pahojen+voimien+loiskasvi

Joo se kirjoittaa myös Agronettiin , maasturinimimerkillä.

-SS-