Tiedän itsekin mitä stressi ja uupuminen on. Olen kuitenkin aina hakenut apua ajoissa sillä olen lisäksi kolmen lapsen äiti. En voi alkaa toimintakyvyttömäksi vaan sen takia etten viitsi tehdä asialle mitään. Yleisin virhe on se että ei lähdetä itse hakemaan apua.

Aivan helppo noihin pääkopan vaivoihin ei ole saada apua. Tai sitä ei osaa etsiä. Vuonna 2015 leikattiin olkapää. Taisi se leikkaus epäonnistua, kun kuntoutus vaiheessa omalla toheloinnilla ryssin käden samaan kuntoon kuin se oli ennen leikkausta. Hakeuduin leikanneen tohtorin puheille, joka ilmoitti, että kukaan ei tule tuollaisen miehen kättä enää leikkaamaan. Eikä kuulemma ikinä tule kirjoittamaan edes lähetettä magneettitutkimukseen. Kaikki tämä sen päälle että kättä särki, *itutti ihan pirusti, painoi huoli tulevasta kesästä ja työhön kykenemisestä tulevaisuudessa , univaikeudet jne... Hain siinä sitten apua "omalääkäriltä" josko edes jotain mieliala lääkettä ja unitabua edes pään helpotukseen. No se käski syödä kolmio kipulääkettä, jossa oli kuulemma piristävä vaikutus. Paskat en mä mitään huumetta halunnut. Parin viikon päästä aika päivystävälle ... Nuori tyttö, lääkäri sijainen kuunteli, jutteli, pohti sopivaa lääkitystä ja 10kpl unilääkettä. Sinä sunnuntaina elämä kirkastui melko lailla. Kahden lyttäyksen jälkeen joku edes mietti munkin tulevaisuutta. Seuraavana päivänä oli vielä uuden ortopedin tapaaminen, joka lupas korjata käteni uudestaan. Ihmetteli leikanneen tohtorin mielipidettä ja toimintaa. Sanoi heti ilman kuvaakin, että tämä on ihan hajalla ...käski tehdä kylvöt, käydä magneetissa ja lupas leikata käteni omalla kesälomallaan heinäkuussa, koska se olisi kuulemma paras aika mun töitäkin ajatellen. Korjas toiminnallaan muutakin kuin käden , joka on todella hyvä ja pääkin ihan jees

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 03.02.18 - klo:15:51

Tiedän itsekin mitä stressi ja uupuminen on. Olen kuitenkin aina hakenut apua ajoissa sillä olen lisäksi kolmen lapsen äiti. En voi alkaa toimintakyvyttömäksi vaan sen takia etten viitsi tehdä asialle mitään. Yleisin virhe on se että ei lähdetä itse hakemaan apua.

Aivan helppo noihin pääkopan vaivoihin ei ole saada apua. Tai sitä ei osaa etsiä. Vuonna 2015 leikattiin olkapää. Taisi se leikkaus epäonnistua, kun kuntoutus vaiheessa omalla toheloinnilla ryssin käden samaan kuntoon kuin se oli ennen leikkausta. Hakeuduin leikanneen tohtorin puheille, joka ilmoitti, että kukaan ei tule tuollaisen miehen kättä enää leikkaamaan. Eikä kuulemma ikinä tule kirjoittamaan edes lähetettä magneettitutkimukseen. Kaikki tämä sen päälle että kättä särki, *itutti ihan pirusti, painoi huoli tulevasta kesästä ja työhön kykenemisestä tulevaisuudessa , univaikeudet jne... Hain siinä sitten apua "omalääkäriltä" josko edes jotain mieliala lääkettä ja unitabua edes pään helpotukseen. No se käski syödä kolmio kipulääkettä, jossa oli kuulemma piristävä vaikutus. Paskat en mä mitään huumetta halunnut. Parin viikon päästä aika päivystävälle ... Nuori tyttö, lääkäri sijainen kuunteli, jutteli, pohti sopivaa lääkitystä ja 10kpl unilääkettä. Sinä sunnuntaina elämä kirkastui melko lailla. Kahden lyttäyksen jälkeen joku edes mietti munkin tulevaisuutta. Seuraavana päivänä oli vielä uuden ortopedin tapaaminen, joka lupas korjata käteni uudestaan. Ihmetteli leikanneen tohtorin mielipidettä ja toimintaa. Sanoi heti ilman kuvaakin, että tämä on ihan hajalla ...käski tehdä kylvöt, käydä magneetissa ja lupas leikata käteni omalla kesälomallaan heinäkuussa, koska se olisi kuulemma paras aika mun töitäkin ajatellen. Korjas toiminnallaan muutakin kuin käden , joka on todella hyvä ja pääkin ihan jees

Monenlaista tarinaa ja tautitapausta olen kuullut, mutta yhdessäkään ei ole ollut viitsimisestä avun hakeminen kiinni. Lyttäämisestä ja työkiireistä kyllä..

>Tiedän itsekin mitä stressi ja uupuminen on

Et tiedä koko asiasta yhtään mitään.Se on semmoista,että kun käy postit laatikolta hakemassa päivän hommat on siinä.

Olen päässyt seuraamaan asiaa suht läheltä.

on se vaan positiivista että edes tuollaisesta aiheesta saa ihan asialllistakin keskustelua tänne.   ja yleensä tuo toisten kokemuksen lukeminen auttaa ja helpottaa montaa.   osaapa sit itekin suhtautua hieman toisin.                   täälläpäin onkin just nuo kauppojen "makkarakestit" niitä terapiapaikkoja joissa kuulee hieman muutakin.              ja ite ainakin olen saanu hyviä neuvoja moneen asiaan.   

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 02.02.18 - klo:07:51

Toki läheisten avullakin hommaan saadaan järkeä, mutta eiköhän kuntien olisi aika saattaa lomatoimisto siihen moodiin, että siellä tehdään oikeasti töitä sen eteen, että kaikki saavat lomansa tasapuolisesti, eikä vain ne silmäätekevät..

En usko että lomittajan saamisella olisi ollut mitään vaikutusta noissa tapauksissa. Läheisillä olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa niin kauan kuin ollaan puheväleissä. Siinä vaiheessa kun ollaa henkisesti ihan jossain muualla kuin tässä maailmassa ei muutaman päivän lomalla ole mitään vaikutusta varsinkin kun paluu tapahtuu samaan kurjuuteen missä oltiin ennen lomaa. Korvienvälin olisi pitänyt olla jo kauan sitten semmoisessa asennossa, että lopetetaan ajoissa jos ikää on paljon tai ei ole uskallusta investoida niin paljon, että elukoiden pitämisestä todennäköisesti tulee sekä työmäärän että talouden puolesta järkevää. Maatalouteenkin pitäisi vihdoin ja viimein alkaa suhtautumaan niin, että se on "vain" työtä. Ja jos työolojaan saa sellaiseksi ettei työ ja työpaikka ole ainakaan millään tavoin oikeasti vastenmielinen niin sitten vaihdetaan alaa tai työpakkaa.

On tuossa NAVETTAPIIAN kommentissa puolet totta. Osa saa helpommin lomittajan kuin toiset. Minulle on aikoinaan ihan henkilökohtaisesti tarjottu lomatoimesta että "tarvitsetko lomittajaa?" Myöhemmin selvisi että eräällä tilalla isäntä oli hakenut(tosin silmää tekevä) sairaslomaa ja sattui olemaan vapaa lomittaja.

on se vaan positiivista että edes tuollaisesta aiheesta saa ihan asialllistakin keskustelua tänne.   ja yleensä tuo toisten kokemuksen lukeminen auttaa ja helpottaa montaa.   osaapa sit itekin suhtautua hieman toisin.                   täälläpäin onkin just nuo kauppojen "makkarakestit" niitä terapiapaikkoja joissa kuulee hieman muutakin.              ja ite ainakin olen saanu hyviä neuvoja moneen asiaan.

Olisko kuitenkin syytä laajentaa sitä reviiriä laajemmalle kuin makkararinkiin, ite ainakin huomannut että samat ukot joka kerta on samassa ringissä.Kyllä se on jotain kun saa lomittajan ja pääsee tutustumaan ihan muihin kulttuureihin ja ihmisten eloon.Sitten kotikulmille palatessa avautuu omissa nurkissa moni asia erilailla.

Tämä keskustelu on lähtenyt väärään suuntaan, että tuollaisia tekoja eläimiä kohtaan osa pitää jotenkin sallittuna.

Tämä keskustelu on lähtenyt väärään suuntaan, että tuollaisia tekoja eläimiä kohtaan osa pitää jotenkin sallittuna.

Perinteen mukaan ketju rönsyilee, mutta vilkas pitää mielikuvituksen olla, että tuo on se päällimmäinen ajatus.

Tämä keskustelu on lähtenyt väärään suuntaan, että tuollaisia tekoja eläimiä kohtaan osa pitää jotenkin sallittuna.

Kukaan ei varmasti pidä hyväksyttävänä saati sallittuna sitä, että hallussa olevat eläimet jäävät hoitamatta ja kuolevat nälkään tai paskaan, mutta sen taustalla on myös ihminen, joka voisi oikeasti tarvita apua. Kun näihin tilanteisiin puututaan lähdetään määräyksillä liikkeelle, harvoin kukaan ymmärtää kysyä, jaksatko, pystytkö tai miten voin sinulle apua tähän tilanteeseen konkreettisesti hankkia tai kyselisi hänen sukulaisiaan tai läheisiään apuun. Nähdään kyllä eläinten hätä, mutta ei ymmärretä kaikkea sitä, mitä on taustalla. Ihminen on aina helppo tuomita sen mukaan, mitä tekee tai jättää tekemättä, mutta oikeudessakin saattaa tausta lieventää tuomiota.  Pitäisikö meidän nyt tässä keskustelussa valita suurimmat kivet ja aloittaa kivisade tuollaiseen syyllistyviä kohtaan? Ja sama laki koko maahan ja jokainen eläintila tai omistaja tutkittavaksi?

Tämä keskustelu on lähtenyt väärään suuntaan, että tuollaisia tekoja eläimiä kohtaan osa pitää jotenkin sallittuna.

Mitähän se taas tämäkin kommentti tarkoittaa?

Mistä sallimuksesta? Sallitaanhan ihmisiäkin piinattavan vähäpätöisin syin, ensin pikku sanktio, sitten isompi ja siitä se sitten lähtee...
Huom. alku alamäelle on usein vähäpätöinen-> siinäpä ne kasvot onkin jo menetetty -> ihminen masentuu.

Voisihan se MTK perustaa rahaston, jolla joku heikossa asemassa oleva ihminen saataisiin joskus pelastettua ( ja katsos karja samalla).

Tuokin lampuri juttu, vasta lehdissä. Kuvan lampaat olivat ihan ok siistejä ja hyväkuntoisia ja mikä sen parempaa kuin purovesi. Tietenkään mikä on koko totuus, emme voi tietää.

just tuo;  että vain pikkasen sohastaan sinne suuntaan, ja jätetään loput turpakäräjien varaan . on miusta aika lyhytnäköstä uutisointia.     tuokin että isäntä ite tuli julki ja kerto oman puolen on jo paaljon enemmän.    tuossa tutuilta kuullu aika kettumaisia tarkastuksia, kun on niiiiin pikkuasioihin jääty kiinni ja sit ei sitä muuten hiton hyvin tehtyä työtä millään tavoin huomioitu.                 ja itellä tuo lomaan lähtemättömyys johtuu siitä että ;  kun palaa takas on se helevetinmoinen viikon tekemätön työmäärä siellä uottamassa.  se uuvuttaa ainakii tälläsen vanhemman immeisen kans nuitten muitten velvotteitten päälle.         itekseen kun teet niin itekseen sen myös teet.   siinä ei se toinen ja net kolamnnet paljona auta.

just tuo;  että vain pikkasen sohastaan sinne suuntaan, ja jätetään loput turpakäräjien varaan . on miusta aika lyhytnäköstä uutisointia.     tuokin että isäntä ite tuli julki ja kerto oman puolen on jo paaljon enemmän.    tuossa tutuilta kuullu aika kettumaisia tarkastuksia, kun on niiiiin pikkuasioihin jääty kiinni ja sit ei sitä muuten hiton hyvin tehtyä työtä millään tavoin huomioitu.                 ja itellä tuo lomaan lähtemättömyys johtuu siitä että ;  kun palaa takas on se helevetinmoinen viikon tekemätön työmäärä siellä uottamassa.  se uuvuttaa ainakii tälläsen vanhemman immeisen kans nuitten muitten velvotteitten päälle.         itekseen kun teet niin itekseen sen myös teet.   siinä ei se toinen ja net kolamnnet paljona auta.

Tuossa on se toinen puoli. Mitä itew huommannut että viikon lomalle pitää tehdä edelisillä viikoilla 2 viikon työt valmiiksi ja varautua että loman jälkeen vielä pitää tehdä kans 2 viikon työt.

tuopa juuri.   ja kun on ite hionu nuo hommat siten että se tuntitaulukko saa aikaa myös muuhun ansioon niiin......   kusee melkein kuukauden lomalle lähtö.

Tämä keskustelu on lähtenyt väärään suuntaan, että tuollaisia tekoja eläimiä kohtaan osa pitää jotenkin sallittuna.

Kun katsoo tuota aloittajan otsikkoa, niin aika hyvinhän tuossa on pysytty ja jopa asiallista keskustelua. Ja onhan tuossa nuo kolme pistettä lopussa.

Ongelma varmaan näissä eläinsuojelu-tapauksissa on se, että viranomaiset ovat niin siiloutuneita. Jokainen tuijottaa vain sitä omaa sektoria, eikä kukaan ota kokonaisvastuuta tapauksesta. Läänin eläinlääkäri tuijottaa vain niitä eläimiä, kun vastuu ja osaaminen rajoittuu vain niihin. Pitäisi olla moniosaajaryhmä ratkaisemassa tällaisia tapauksia ja tehdä toimepiteet sitten sen ajatusten pohjalta. Sillä estettäisiin myös mahdollisen patologisen viranomaisen yksinvaltainen päätös ja toisaalta se toisi myös tervepäiselle viranomaiselle selkänojaa, kun olisi useampi ihminen päättämässä moniogelmaisesta asiasta.

Tuskin kukaan "pitkänlinjantuottajat"ista pahuuttaan/tarkoituksellisesti jättää elukat huonolle hoidolle. Tarpeeksi kun asiat kasaantuu voi vitutus muuttua masennuksen kautta uupumukseksi.

Paineensietokyky vaihtelee, toiset osaa käyttää tarjonnassa olevia apuja tilanteeseen toiset eivät edes löydä niitä apuja.

Vois miettiä kumpi on arvokkaampi 30 lopetettavaa nautaeläitä vai yksi uupunut karjanhoitaja ?

Systeemin mukaan viranomainen on se taho joka tuossa tilanteessa tekee ratkaisun.