Nyt ne taas alkaa. Hankkijan laadukkaat kasvuohjelmaillat. Kannattaa ilmoittautua, vielä kerkiää hyvin, esim. ensi viikon Tampereen tilaisuuteen. Jo pelkästään sapuskoiden takia kannattaa raahautua paikalle.

Puuhis ja maataistelija voisi myös ilmoittautua. Meinaa toi hensselöinti lähteä niin totaalisesti lapasesta, että olisi jotain muuta pohdittavaa kuin ainaiset mamuagendat.

Kaksi tärkeää kahvittelupäivää Salossa tiedossa:

Berner viljelijäilta Salo 6.2.2018  https://viljelijanberner.fi/ajankohtaista/vinkit-viljelysuunnitelmiin-helmikuun-viljelijailloista.html
Kannattava maatilayritys 2020-luvulla tilaisuus  Salo 15.2.2018   https://www.lyyti.fi/reg/Kannattava_Maatilayritys_2020luvulla

Näitä on sähköpostiin tullut.

-SS-

pist ss jurtti mikä estää

pist ss jurtti mikä estää

Niin meillä oli jurttia jo ennen monosiementä.
Ei oikein ole osaamista, ei koneita, ei haroja, ei korjuukonetta, turboruiskua.
Kyllä moni täälläkin vielä muutamalla hehtaarilla koittaa, Jukolla tai jopa
Huhkilla nostavat. Kyllä tuo yhtymä kohta laittaa sen mitä
täältä Salon alueelta tarvitaan.

-SS-

Olen tullut siihen tulokseen, että parempi kuitenkin vain näennäisviljellä, eli minimipanosviljely, ei tautiaineita, ei kasvunsäädettä, lannoitus perustasolle, ei kalkituksia, ja  sijoittaa rahat kasvunsääteiden ja tautiaineiden ja lisälannoituksen sijaan....niin nimenoman sijoittaa sen rahan vaikka pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoon, kuin korkean satotason tavoitteluun, saa paremman tuoton rahoilleen, kuin jos antaa ne panoskauppiaille, riskejä on toki kummssakin, mutta säät on kuotenkin suurempi epävarmuus kuin pörssin tuotto.

Toki HANKKIJAN Salopelto taas noissa tilaisuuksissa näyttää tutkimustuloksia, joissa on 150 kilolla typpeä  NPK lannoitteena saatu parempi sato kuin 80 kilolla pelkkää typpeä ilman muita ravinteita, sehän on sitä tyypillistä Hankkijan ja Yaran todistelua, kuinka  paljolla lannoittamisella saadaan hyvä korko rahalle, ja porukat nielee tämän kaltaisen paskan, ja ryntäävät pää märkänä kesällä lisälannoittamaan, kun ne kerta kasvuohjelmaasiantuntijat niin neuvoo.

Näissä kasvinsuojelupanoksissa on muutaman euron pienehköjä kuluja, jotka voivat ehkäistä tuhannen kilon vahingon:

Rapsissa kännät ja pahkahome

Kauralla kirvat ja punahome.

Rukiilla lako. Cerone ja Terpal ovat halpaa kuin maito kaupassa.

Syysvehnällä Septoria.

Kaikki nämä kannattaa pyrkiä ehkäisemään, niin jopa sadan kilon typestä saanee paremmin rahansa takaisin.

Sitten kun joku rupeaa kasitonnaria hakemaan, pitää olla tarkoin valittu esikasvim viherlannoitus, kananlantaa, 3-4 tauti-, pari ravinne- , kolme laonestoruiskutusta ainakin. Kaasua ja jarrua, ettei valmistu koskaan, ja sit jää puimatta. Että kyllä kasvinsuojelusta ja ravinteista löytynee jokin kompromissikin täydellisen näennäisviljelyn ja kajahtaneen huippusatoegobuustauksen välistä.

-SS-

Näissä kasvinsuojelupanoksissa on muutaman euron pienehköjä kuluja, jotka voivat ehkäistä tuhannen kilon vahingon:

Rapsissa kännät ja pahkahome

Kauralla kirvat ja punahome.

Rukiilla lako. Cerone ja Terpal ovat halpaa kuin maito kaupassa.

Syysvehnällä Septoria.

Kaikki nämä kannattaa pyrkiä ehkäisemään, niin jopa sadan kilon typestä saanee paremmin rahansa takaisin.

Sitten kun joku rupeaa kasitonnaria hakemaan, pitää olla tarkoin valittu esikasvim viherlannoitus, kananlantaa, 3-4 tauti-, pari ravinne- , kolme laonestoruiskutusta ainakin. Kaasua ja jarrua, ettei valmistu koskaan, ja sit jää puimatta. Että kyllä kasvinsuojelusta ja ravinteista löytynee jokin kompromissikin täydellisen näennäisviljelyn ja kajahtaneen huippusatoegobuustauksen välistä.

-SS-

Ei niillä pierunkuorilla kyllä karjanruokinnassa mitään tee. Ilman tautiainetta käy ohralla kyllä helposti niin, että hlp jää vaatimattomaksi. Kauppaliikkeiden isoissa siiloissa sitä huonoa tavaraa sitten sotketaan parempaan. Valssimyllyllä ajellessa pikkujyvät jäävät sitten kokonaisiksi ja menevät naudan ruuansulatuksen läpi lannan sekaan. Jos pikkujyvät haluaa rikki, niin isommista tulee jo sitten liian hienoa. Huonoa tavaraa ei kannattaisi siten sotkea paremman sekaan. En kasitonnaria tavoittele, enkä varmaan pääsisikään, mutta neljäkin tonnia kunnon tavaraa suojaviljalla on parempi kuin viisi tonnia huonoa tavaraa. Eli pienehköllä lisäpanostuksella voi sen laadun tosiaan pelastaa. Todellinen näennäisviljely on sitten taitolaji.

Luulisi pierunkuorien vähenevän... edes jossain.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3821010/Hankkijan+Turun+tehtaalla+tehdaan+pian+kaurasta+energiaa

Saa nähdä minkälaisia ruiskutuspäätöksiä tulee tehtyä ensi kesänä. Näiden uusien monitahoisten ohrien tjp on sitä luokkaa, että jyväkoko olisi lähdössä aika mukavan oloinen. Niittaisiko taudit kuitenkin laadun alas, kai se riski lienee olemassa. Olen käsittänyt ja kattellut, että aika tautinen tapaus tämä monitahoinen on tähän asti ollut.

Olen tullut siihen tulokseen, että parempi kuitenkin vain näennäisviljellä, eli minimipanosviljely, ei tautiaineita, ei kasvunsäädettä, lannoitus perustasolle, ei kalkituksia, ja  sijoittaa rahat kasvunsääteiden ja tautiaineiden ja lisälannoituksen sijaan....niin nimenoman sijoittaa sen rahan vaikka pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoon, kuin korkean satotason tavoitteluun, saa paremman tuoton rahoilleen, kuin jos antaa ne panoskauppiaille, riskejä on toki kummssakin, mutta säät on kuotenkin suurempi epävarmuus kuin pörssin tuotto.

Toki HANKKIJAN Salopelto taas noissa tilaisuuksissa näyttää tutkimustuloksia, joissa on 150 kilolla typpeä  NPK lannoitteena saatu parempi sato kuin 80 kilolla pelkkää typpeä ilman muita ravinteita, sehän on sitä tyypillistä Hankkijan ja Yaran todistelua, kuinka  paljolla lannoittamisella saadaan hyvä korko rahalle, ja porukat nielee tämän kaltaisen paskan, ja ryntäävät pää märkänä kesällä lisälannoittamaan, kun ne kerta kasvuohjelmaasiantuntijat niin neuvoo.

Säästäväisesti viljely on muuten ok valinta, mutta kalkin ja lannoituksen pitää kyllä tukea kasvinviljelyn edellytyksiä pitkässä juoksussa, ellet sitten ole jäämässä eläkkeelle 10 vuoden sisällä. Fosforitasojen painuessa aina vaan syvemmälle punaiselle, on toipuminen aika vaikean (ja kalliin) tien takana.

Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.

Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.

-SS-

Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.

Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.

-SS-

Moddus Evo on siis huono on valinta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.02.18 - klo:18:43

Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.

Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.

-SS-

Moddus Evo on siis huono on valinta.

Ilmankos meni suoraa polttoon kaurat... 😢😢😢

Lainaus käyttäjältä: SKN - 06.02.18 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.02.18 - klo:18:43

Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.

Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.

-SS-

Moddus Evo on siis huono on valinta.

Ilmankos meni suoraa polttoon kaurat... 😢😢😢

Joo, ei ollu ku sivuversoja.

🤣

Joo ajattelin tuota sivuversoasiaa ja evoa myös. Tiheä kylvö esitettiin  avuksi, ja orastumisen varmistaminen pitäisi tehdä kuin rypsiä kylväisi. Eli jälkiversonta olisi kaikkein  hankalin kun on eriaikaista kukkinista.

-SS-