Jossain tutkimuksessa Suomessa oli todettu, että viidentoistakin vuoden jälkeen suorakylvöpellossa oli kyntöjankko olemassa. Kyntöjankko ei välttämättä korjaannu ilman mekaanista apua.

Koneistoviestin suorakylvökoe on eri asia, kuin käytäntö. Käytännössä tilakoon kasvun ja lohkoetäisyyksien vuoksi, kylvöolosuhteet eivät ole aina optimaaliset juuri sille maalajille ja kun on olemassa varjopaikkoja yms. metsänreunoja, tilanne elää kokoajan.

Tänään on hyvä kylvöpäivä, huomenna ei. Tänään sitten painetaan satasella siementä vakoon, mutta kun kaikki lohkot eivät olekaan kylvökunnossa. Saattaa syntyä väkisin kylvöä.

Mutta kyllä mielestäni suurin syy on huono viljelykierto. Nurmikiertoa, syysviljaa... nykyhinnoilla kannattaa kaikki tukijackpotit käyttää maan kasvukunnon parantamiseen. Vesitalous pitää nyt normaalistikin olla kunnossa.


Jos poravasaralla pitää kylvää, niin maassa on vika.

Edellä varmaan olennaisin. Erityisesti pitää varoa liian märkään maahan (ja liian syvään) suorakylvämistä. Ja koskematon, puintijätepeitteinen maa ei ekana kuivu ellei sitä jollain kuivattele.

Jos mahdollista niin kannattaa puida mahdollisimman pitkään sänkeen; sänki ei haittaa kylvöä vaan jouduttaa lumen sulamista ja maan lämpenemistä.
Huonosti silputtu, runsas pehkumatto tiukasti maan pinnalla taas toimii juuri päinvastoin.

Ei oo urakoitsijaa näillä main. Tuollaisen lautastinttarin ajattelin hommata https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/hoeing-plough/bnnpdl.html

https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/hoeing-plough/boifln.html

https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/hoeing-plough/bocggc.html

 Kuvasta päätellen ei kannata sekaantua. Ostaa ennemmin jonku hyvästi sisäänajetun käytetyn tunnetun merkin.

Kuvasta päätellen ei kannata sekaantua. Ostaa ennemmin jonku hyvästi sisäänajetun käytetyn tunnetun merkin.

Hm, olis tarkoitus pulttaa tuollainen hinausrunkoon , hajonneen nostolaitetempottimen tilalle.. Rahti olis ilmainen kotiin kun kaverit tulee kylään, lisää kuivurinosia hakemaan suomesta.

Jossain tutkimuksessa Suomessa oli todettu, että viidentoistakin vuoden jälkeen suorakylvöpellossa oli kyntöjankko olemassa. Kyntöjankko ei välttämättä korjaannu ilman mekaanista apua.

Koneistoviestin suorakylvökoe on eri asia,

Joo, usemman kerran kirjoittanut lohkosta joka oli kesanto 15v eli kyntämättä, ja sitten suorakylvöä useita vuosia. Ei kasvanut kovin hyvin, mutta ei suorastaan surkeasti. Usemman cm multaa saven päällä. Kun kynsin, ei ollut minkäänlaista kyntöanturaa. Kokkareista näki kyllä pohjamaan ja muokkauskerroksen raja, eli entinen kyntöpohja, mutta se oli yhtä kovaa tai murea pinnasta alas. Silloin vuonna 89 tai 90 se on kynnetty ehkä fiskarsilla. Överum joka ei tee muutenkaan sileetä kyntö pohjaa repi kauheieesti kun ei ollut selvää anturaa.

Kun rukiille kyntänyt, kauran jälkeen on ehkä murein pohja viljan sänkeistä

Väitän että saa maat kuntoon oikeilla lannoteilla ja kasveilla vuorovijellen. Ja just joku ohra aina ja vähän märkään ja vain joku n27 ilman kalkkia niin ei se vaan voi toimia oli kylvötapa tai kone mikä tahansa.

Hm. Luin jostain että kalkki myös vaikuttaa maan ravinteiden luovutuskykyyn. Olikohan se pellervo.

Edellä varmaan olennaisin. Erityisesti pitää varoa liian märkään maahan (ja liian syvään) suorakylvämistä. Ja koskematon, puintijätepeitteinen maa ei ekana kuivu ellei sitä jollain kuivattele.

Jos mahdollista niin kannattaa puida mahdollisimman pitkään sänkeen; sänki ei haittaa kylvöä vaan jouduttaa lumen sulamista ja maan lämpenemistä.
Huonosti silputtu, runsas pehkumatto tiukasti maan pinnalla taas toimii juuri päinvastoin.

Kyllä, olen huomannut saman ilmiön.

https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/cultivators/nhmee.html

Oikein Horo tuotteita kuten kuvissa lukee. Pitää sanoa että hinnat on kilpailukykyisiä, uusia koneita, ei täältä saa noita edes käytettynä tuohon hintaan..

Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.

Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.

Jos aikoo ihan oikeasti suorakylvöön siirtyä, niin ei kai se lautasmuokkaimen ostoa edellytä? Suorakylvö kun tarkoittaa kylvämistä suoraan sänkeen. Se on sitten toinen juttu, että jos ei maat kuivu ikinä suorakylvökuntoon tai tulee muuta tarvetta saada multa näkyviin, niin sitä voi sitten raapia erilaisilla kevyt- ja raskasmuokkareilla, mutta se ei sitten ole enää suorakylvöä.

Automaattiohjauksella pystyy kylvämään suoraan, jos käsivaralta mutkittelee.

Hm. Luin jostain että kalkki myös vaikuttaa maan ravinteiden luovutuskykyyn. Olikohan se pellervo.

Kerro lisää.

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 09.02.18 - klo:18:46

Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.

Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.

Jos aikoo ihan oikeasti suorakylvöön siirtyä, niin ei kai se lautasmuokkaimen ostoa edellytä? Suorakylvö kun tarkoittaa kylvämistä suoraan sänkeen. Se on sitten toinen juttu, että jos ei maat kuivu ikinä suorakylvökuntoon tai tulee muuta tarvetta saada multa näkyviin, niin sitä voi sitten raapia erilaisilla kevyt- ja raskasmuokkareilla, mutta se ei sitten ole enää suorakylvöä.

Niinhän se ajatus oli noita pahnapaikkoja vähän sotkea.. olkoon puoliväärinkylvöä sitten..

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 10.02.18 - klo:21:19

Hm. Luin jostain että kalkki myös vaikuttaa maan ravinteiden luovutuskykyyn. Olikohan se pellervo.

Kerro lisää.

Eikös se niin ole että PHn nosto edesauttaa ravinteiden liukenemista paremmin kasville käyttökelpoiseen muotoon. Senhän huomaa että paremmalla pellolla ei tarvi niin paljon ravinteita saman sadon saamiseksi kuin huonommalla. Oikein happamaan peltoon vedin kokeeksi yhden kylvökoneen leveyden tuplamäärällä lannoitetta, eipä juuri kummoisemmin auttanut ohrasatoon. Päinvastoin ränsistyi aikaisemmin.

Yksi vaihtoehto on myös hyvä olkiäes - syksyllä. Siis pahnaongelmaan... ei ravinnejuttuihin.