Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe nyt heräävät..  (Luettu 4355 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
nyt heräävät..
usassaki metänhoitoihin.    yle kertoo et siellä alkaa suuret harvennushakkuut..   oiskohan jo ponssellekin osa vientiin?       mihi myö kaikki sellu käytetään?      vai syöpikö kinukit?

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: nyt heräävät..
 Eikö siitä just ollu juttua et kiinalaisilla on sellua kaikki paikat täynnä..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
Vs: nyt heräävät..
tuota just iteki mietin..  liekö kohta kuitupuu taas hinnassaan..  ja saabiko sitä mihinkään..

FMJ

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 314
Vs: nyt heräävät..
Jenkeissä on harvennushakkuita tehty jo kauan, samalla pohjoismaiset katkotun puutavaran menetelmän konevalmistajat vahvistaneet otettaan. Ensimmäisenä Lokomo Forest, jonka perillinen nykyinen JD metsäpuoli on. Ponsse ja Valmet (nyk. Komatsu) on olleet mukana vahvasti. Ongelmana se, että vanhakantaiset menetelmät toimivat tehokkaammin, ja vaikka lukutaidoton meksikaani voi ajaa juontokonetta tai kaataa puuta vinssijärjestelmälle.

On se aika tehokasta, kun sellupuuta kasvatetaan nopeakasvuisena havupuuna vaikka 30 v. , sitten kaatokone napsii rungot 40-50 motin kasoihin ja juontokone rykäisee ne varastopaikalle yhtenä nippuna. Vertailuna kotimaisen, riukuuntuneen koivulihvikon hakkuu 20 litran rankakoossa ja ährääminen tehtaan varastolle.

Aatami Särkisalami

  • Vieras
Vs: nyt heräävät..
..no onpahan niillä paperintekokoneita siellä metson ja valametin vaikka andizikin on olemassa..

alpo10

  • Vieras
Vs: nyt heräävät..
Jenkeissä on harvennushakkuita tehty jo kauan, samalla pohjoismaiset katkotun puutavaran menetelmän konevalmistajat vahvistaneet otettaan. Ensimmäisenä Lokomo Forest, jonka perillinen nykyinen JD metsäpuoli on. Ponsse ja Valmet (nyk. Komatsu) on olleet mukana vahvasti. Ongelmana se, että vanhakantaiset menetelmät toimivat tehokkaammin, ja vaikka lukutaidoton meksikaani voi ajaa juontokonetta tai kaataa puuta vinssijärjestelmälle.

On se aika tehokasta, kun sellupuuta kasvatetaan nopeakasvuisena havupuuna vaikka 30 v. , sitten kaatokone napsii rungot 40-50 motin kasoihin ja juontokone rykäisee ne varastopaikalle yhtenä nippuna. Vertailuna kotimaisen, riukuuntuneen koivulihvikon hakkuu 20 litran rankakoossa ja ährääminen tehtaan varastolle.
ensimmäiset omat hakkuut tuli tehtyä avomallin takaveto-massikalla ja onnistui aika hyvin niinkin. Mäntyä varsinkin tekee aika rivakkaan, kun karsii latvaan ja laittaa ketjulla rungot traktorin perään. Joskus sai neljä runkoa kerralla ja rungot jäi pellolle riviin odottamaan apteerausta. Samaan tahtiin tuli ajettua, kun toinen niitä runkoja karsi valmiiksi. Olemattomilla koneilla... tai oikeastaan ilman ylimääräisiä koneita, kun traktoria tarvittiin muutenkin, niin ainoastaan se lovipanko ja moottorisaha piti hankkia. Ongelma tässä on vaan se, että korjuu onnistuu vain talvikeleillä ja kuljetusmatkat pitää olla kohtuulliset.

Yksinkertainen työ, yksinkertaiset välineet, yksinkertaiset tekijät... nyt tuntuu koneet olevan sellaista haitekkia, että vain harva kelpaa tekijäksi, mutta onko se kustannustehokasta? Puu nurin, oksat pois ja sopivina pätkinä tien varteen... tarvitaanko siinä tietokonetta?

FMJ

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 314
Vs: nyt heräävät..
Jenkeissä on harvennushakkuita tehty jo kauan, samalla pohjoismaiset katkotun puutavaran menetelmän konevalmistajat vahvistaneet otettaan. Ensimmäisenä Lokomo Forest, jonka perillinen nykyinen JD metsäpuoli on. Ponsse ja Valmet (nyk. Komatsu) on olleet mukana vahvasti. Ongelmana se, että vanhakantaiset menetelmät toimivat tehokkaammin, ja vaikka lukutaidoton meksikaani voi ajaa juontokonetta tai kaataa puuta vinssijärjestelmälle.

On se aika tehokasta, kun sellupuuta kasvatetaan nopeakasvuisena havupuuna vaikka 30 v. , sitten kaatokone napsii rungot 40-50 motin kasoihin ja juontokone rykäisee ne varastopaikalle yhtenä nippuna. Vertailuna kotimaisen, riukuuntuneen koivulihvikon hakkuu 20 litran rankakoossa ja ährääminen tehtaan varastolle.
ensimmäiset omat hakkuut tuli tehtyä avomallin takaveto-massikalla ja onnistui aika hyvin niinkin. Mäntyä varsinkin tekee aika rivakkaan, kun karsii latvaan ja laittaa ketjulla rungot traktorin perään. Joskus sai neljä runkoa kerralla ja rungot jäi pellolle riviin odottamaan apteerausta. Samaan tahtiin tuli ajettua, kun toinen niitä runkoja karsi valmiiksi. Olemattomilla koneilla... tai oikeastaan ilman ylimääräisiä koneita, kun traktoria tarvittiin muutenkin, niin ainoastaan se lovipanko ja moottorisaha piti hankkia. Ongelma tässä on vaan se, että korjuu onnistuu vain talvikeleillä ja kuljetusmatkat pitää olla kohtuulliset.

Yksinkertainen työ, yksinkertaiset välineet, yksinkertaiset tekijät... nyt tuntuu koneet olevan sellaista haitekkia, että vain harva kelpaa tekijäksi, mutta onko se kustannustehokasta? Puu nurin, oksat pois ja sopivina pätkinä tien varteen... tarvitaanko siinä tietokonetta?

Tarvitaan, jotta se kone katkoo puun sahurille parhaisiin mittoihin. Ne ajat, kun metsässä katkottiin sitä sun tätä pituutta, on ohi - tai oikeastaaan vain hankintahakkaajilla käytössä. Tarkoittaa myös sitä, että erilaisia lyhyitä erikoismittojakin voidaan tehdä.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
Vs: nyt heräävät..
just tuota mittojen melskaa ite katellu..  on siinä muistaminen kuin on mikäkin..   nuita puita ku ajelevat joka paikkaan..

alpo10

  • Vieras
Vs: nyt heräävät..
Jenkeissä on harvennushakkuita tehty jo kauan, samalla pohjoismaiset katkotun puutavaran menetelmän konevalmistajat vahvistaneet otettaan. Ensimmäisenä Lokomo Forest, jonka perillinen nykyinen JD metsäpuoli on. Ponsse ja Valmet (nyk. Komatsu) on olleet mukana vahvasti. Ongelmana se, että vanhakantaiset menetelmät toimivat tehokkaammin, ja vaikka lukutaidoton meksikaani voi ajaa juontokonetta tai kaataa puuta vinssijärjestelmälle.

On se aika tehokasta, kun sellupuuta kasvatetaan nopeakasvuisena havupuuna vaikka 30 v. , sitten kaatokone napsii rungot 40-50 motin kasoihin ja juontokone rykäisee ne varastopaikalle yhtenä nippuna. Vertailuna kotimaisen, riukuuntuneen koivulihvikon hakkuu 20 litran rankakoossa ja ährääminen tehtaan varastolle.
ensimmäiset omat hakkuut tuli tehtyä avomallin takaveto-massikalla ja onnistui aika hyvin niinkin. Mäntyä varsinkin tekee aika rivakkaan, kun karsii latvaan ja laittaa ketjulla rungot traktorin perään. Joskus sai neljä runkoa kerralla ja rungot jäi pellolle riviin odottamaan apteerausta. Samaan tahtiin tuli ajettua, kun toinen niitä runkoja karsi valmiiksi. Olemattomilla koneilla... tai oikeastaan ilman ylimääräisiä koneita, kun traktoria tarvittiin muutenkin, niin ainoastaan se lovipanko ja moottorisaha piti hankkia. Ongelma tässä on vaan se, että korjuu onnistuu vain talvikeleillä ja kuljetusmatkat pitää olla kohtuulliset.

Yksinkertainen työ, yksinkertaiset välineet, yksinkertaiset tekijät... nyt tuntuu koneet olevan sellaista haitekkia, että vain harva kelpaa tekijäksi, mutta onko se kustannustehokasta? Puu nurin, oksat pois ja sopivina pätkinä tien varteen... tarvitaanko siinä tietokonetta?

Tarvitaan, jotta se kone katkoo puun sahurille parhaisiin mittoihin. Ne ajat, kun metsässä katkottiin sitä sun tätä pituutta, on ohi - tai oikeastaaan vain hankintahakkaajilla käytössä. Tarkoittaa myös sitä, että erilaisia lyhyitä erikoismittojakin voidaan tehdä.
jos mää ostan takaisin sahurilta sahatavaranipun, niin voinko maksaa siitä sen mukaan mihin ne käytettiin... parisataa metriä meni betonilaudoiksi á 0,35€/m, kakkosnelosista meni runkotolpiksi osa, niistä maksan 3€/m, mut ne kierot tein polttopuiksi, niistä tulee vaan 40€/heittomotti :)

Ilmeisesti sitä tietokonetta voidaan käyttää myös ym hinnoitteluun, jos tarvitaan kuitupuuta, niin sitä saa koneen ja motokuskin tekemään. Mukava kompromissi olisi tuo kokorunkohinnoittelu eli ostaja saa tutustua ostoksiinsa ja tehdä siitä tarjouksen käyttäen omaa asiantuntemustaan. Ostaja kuitenkin tietää paremmin nämä laatutekijät, myyjää kiinnostaa enemmän hinta ja tilavuusmittoihin voi Suomessa luottaa... pettymyksiä kauppoihin tulisi paljon vähemmän jos tästä tulisi puukauppojen standardi.

Vuoden aikana on kaksi ihan aloittelevaa metsänomistajaa kysellyt vähän pelokkaina metsäkauppojen tekemisestä, miksi? Miksi uusi omistaja pelkää tehdä metsäkauppaa ja on epäluuloinen? Johtuuko pelko siitä, että kauppatavoissa olisi parannettavaa... mieluummin tehdään kauppaa mustalaisten kanssa :)

Viimeksi muokattu: 21.01.19 - klo:21:50 kirjoittanut alpo10

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
Vs: nyt heräävät..
tain sit media työntää kaikkea tuubaa mieliin.   just tuo pelko on hyvä jarru yleensäkin hyvään metsänhoitoon.   ite tuota läheltä kattonna..     mutta kun näyttää/kertoo kuin voi ite vaikuttaa asiaan , ni jopa innostus alkaa ilmetä.