Semmoinen fiilis tuli, kun kisoja katseli. Jos jonkinlaista lumilautailua ja rännissä laskua, yksin ja pareittain mäkeä alas. Hypyillä tai ilman, etuperin ja joskus takaperin. Aina vaan tuli uutta versiota. Aloin sitten miettimään, että noissa lajeissa taidolla lienee suurempi merkitys kuin nappien popsimisella. Noi perinteiset hiihtolajit ei kerta kaikkiaan nuorisoon enää uppoa. Töitä joutuu tekemään poskettomasti ja lopuksi norjalaiset vie kaikki mitallit, kun osaavat peitellä fuskaukset. Mäkihommissa meillä olisi vielä mahdollisuus pärjätä, keskitetään voimavarat niihin. Enni neuvonantajaksi, mitä pitäisi tehdä, että pärjättäisiin vielä paremmin.
Myös curlinkiratoja lisää, vaikkei siinä montaa mitallia olekkaan jaossa, mutta ei tarvii juosta, eikä rehkiä pitkiä matkoja, selvä suomalaisten laji tämäkin.
Näillä liikkeelle!
omasta mielestä norjalaisten ylivoima ei johdu vilunkipelistä, mehän muistamme kuinka täälläkin oikeisto ristiinnaulitsi venäläesiä urheilijoita dopinghuijareiksi sotsissa, nämä raukat medialukutaidottomat uskoi kaikenmaailman mäklarenin raportit missä väitettiin venäläisten manipuloineen topingnäytteitään kahvinporoilla jne jne vaan tuollahan nuo nyt näky urheilevan
ei tartte kuin ottaa korkeoskäörillä varustettu kartta kouraan ja verrata suomea ja norjaa, miettiä maastoa missä latu kulkee ja vaekutusta hapenottokykyyn
periaatteessa voesi tehdä jonku maastokompensaation maastohiihtoon, norjalaesille lätkäistäisiin korkeuskäyrien tuomasta harjoitteluolosuhde-erosta sakkoa vaikka 10 sekunttia joka kisaan, hollantilaesilta ja tanskalaesilta sitten vähän vähennettäisiin sekuntteja kisasuorituksesta, tehtäisiin eräänlaiset tukialue-kompensaatiot maastohiihtoon, vähän niinkuin mäkihyppyyn tuulikompensaatio.
ihmeellistä että mäkihypyssä kompnsoidaan tuulen vaikutusta, miksei ampumahiihdossa tehdä samoin tai ammuta peräti hallissa