Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 23.03.18 - klo:10:46

SS kirjoituksista kyllä paistaa tuo katkeruus eteenpäin menneitä tiloja kohtaan. Silloin tällöin muistellaan menneitä suuruuden vuosia ja välillä moititaan nykyisiä suurtukirohmuja.

Viljatilan työmäärällä niiden koneiden kannattaisikin olla tienaamassa myös talvella.

Ei paista millään tavalla katkeruus vaan kertoo ihan rehellisesti miten asiat ovat ennen olleet ja kuinka eri henkilöt lähes pärstän ja/tai sijainnen mukaan on laitettu täysin eriarvoiseen asemaan. Aika monen ajatusmaailmasta kuvastaa haikailu ja toive paluuseen saman tapaiseen systeemiin, jossa osa viljelijöistä tai viljelijöiksi haluavista pistetään hallinnollisesti vieläkin eriarvoisempaa asemaan kuin nyt ollaan ja toivovat itse olevansa siinä etuoikeutussa ryhmässä.

Kertokaahan te, jotka olette innolla jaottelemassa tiloja päätoimisiin ja sivutoimisiin, mihin te laskette tilan, joka alkaa jalostamaan tuotteitaan itse kuluttajille myytäviksi peräti oikein esim. perustetavan yhtiön lukuun ja sattuukin menestymään. Ja muutaman vuoden jaloustus- ja markkinointityötä tehneenä suurin osa tuloista tulee jatkojalostuksen kautta.

Mitä ero on loppujen lopuksi sillä, onko esim. maanostoon käytetty raha peräisin viljelystä, elukoiden hoitamisesta, metsän myynnistä, muusta yritystoiminnasta (esim. koneurakointi), sijoitustoiminnasta, palkasta vai pankkilainaa? Myös lainaa voisi pitää maataluoden ulkopuolisena rahana jos ajatellaan ettei lainaa oikeastaan tarvitsisi maksaa takaisin koska pääoman saa takaisin lainanmaksamiseen viimeistään silloin kun luopuu maataloudesta.

Käsitys yleisestä palkkatasosta ja työn vaatimuksista on kyllä tosiaan pahasti hämärtynyt. Palkkatason suhteen jo maanpinnalle palauteltiinkin. Eri juttu menikö perille. Ja on totta, että joillakin kuukausi palkka tosiaan on 5000 €/kk ja enemmänkin. Mutta he ovat pieni vähemistö palkansaajista ja työ on silloin sen sorttista ettei siinä ehdi eikä ole mitään mahdollisuutta tehdä minkäään sortin maatalous- tai karjanhoitotöitä ajallaan vaan ne tekee joku muu jos noin hyväpalkkaisella on hallinnassaan peltoa.

Tuohon palkka juttuun voi olla selityksenä kun puhutaan palkansaajan keskiansioista, eikös se liennyt jossain 3000€ huitteilla? Tästähän puolet ovat yläpuolela ja puolet alapuolella. Karkeana esimerkkinä yritysjohtaja joka tienaa 6000€/kk ja kaksi alaista joilla on 1500€/kk tulot, keskiarvona on 3000€/kk tulot ja kaikki on tyytyväisiä kun keskiansio on niin hyvä kyseisessä yrityksessä.

Eihän noilla eroa käytännössä olekkaan mistä se raha elämiseen otetaan, viljatiloilla on lähes pakollista ainakin jommankumman käydä tilan ulkopuolella töissä ihan jo senkin takia ettei viljatilalla riitä töitä ympäri vuoden kahdelle saatika sitten useammalle. Tosin siitä voisi nousta melkoinen meteli jos parin sadan hehtaarin viljatilalta saisi koko vuoden toimeentulon kahdelle.

Mites sitten muuten nämä joilla on ympärivuoden palkattua työvoimaa, täytehommiksi on otettu talviaikaan vaikka lumenaurausta, hiekoitusta jne jottei nämä (mahdollisesti hyvätkin) työntekijät etsi talven aikana uutta työnantajaa. Eikös tässä tämän keskustelun logiikalla nyt sitten kuseskella niiden "oikeiden" tienhoitoyrittäjien muroihin senkun ehditään?

Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...

Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.

Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...

Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.

Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 23.03.18 - klo:17:54

Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...

Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.

Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.

Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.03.18 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 23.03.18 - klo:17:54

Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...

Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.

Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.

Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.

Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 23.03.18 - klo:19:51

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.03.18 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 23.03.18 - klo:17:54

Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...

Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.

Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.

Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.

Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.

No miten sen nyt ottaa, paljonko halvemmaksi tulee raivata sitä uutta peltoa kuin ostaa vanhaa jo tehtyä. Sikälimikäli mitään tiedän niin pelkkä salaojitus taitaa maksaa nykypäivänä jo yli 3000€/ha, metsänpohja on yleensä kait hivenen hapanta joten kalkkia joutuu ajamaan, jyrsintä, eikä se maakaan nyt kai sentään ihan ilmaista ole... Riippuu aluuesta kannattaako, kyllä noihin varmaan sen 5k€/ha saa uppomaan ainakin vaikka tekisi halvemmallakin. Etelässä varmaan kannattavaa jos vaan löytää sopivan alueen mistä raivata ja pohjoisempaan mentäessä mistä löytyisi sopiva ala taitaa hyöty olla melko pieni vapaisiin markkinoihin nähden. Että tuskin tuolla systeemillä paljoa uutta verta alalle saataisi ja olisihan tuo melko epäreilua muita raivaajia kohtaan jos uusi viljelijä saa tuet mutta toiset ei. Toki jos vanhoillekkin annetaan tuet niin tilanne on tasan, mutta se taas taitaa sotkea pakkaa sitten jo melko paljon, niin vanhoilta kuin uusiltakin ja varsinkin niiltä paljon investoineilta.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 23.03.18 - klo:19:51

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.03.18 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 23.03.18 - klo:17:54

Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...

Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.

Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.

Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.

Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.

jos oikein olen käsittänyt, niin EU-jäsenyyden myötä on tukikelpoisen pellon ala lukittu ja määritetty tukitaso silloin vallinneeseen tilanteeseen ns "hinnanalennuskorvaus". Sinne Brysseliin teidän pitäisi mennä ja sopia, että alaa kasvatetaan ja raivaus vapautetaan. Kun siellä on hyväksytty lisääntyvät tuet, niin sitten vaan eduskuntaan ehdottamaan budjettiin lisämäärärahoja vuosittain kasvavaan peltoalan kansallisiin tukiin, lakitekstiin tulisi....tuki on vuosittain kasvava ja sitä maksetaan maailman tappiin asti.

Jos yllä mainittu onnistuu, niin silloin olette onnistuneet kuppaamaan EU:n jäsenmaksuista ja Suomen valtion verotuloista osan itsellenne, jos taas oletatte rahoituksen tulevan nykyisistä tuista, niin silloin vain sosialisoitte viljelijätovereidenne maataloustuet....reilua?

Lainaus käyttäjältä: SKI - 23.03.18 - klo:19:51

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.03.18 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 23.03.18 - klo:17:54

Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...

Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.

Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.

Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.

Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.

Miten niin?

Samat oikeudet kaikilla on riippumatta aikaisemmasta työhistoriasta (duunari vs. työtön yms). Tiloja on myynnissä kaiken aikaa, ympäri Suomea. Siitä vaan kauppaa hieromaan.

Näistä jutuista tulee mieleen yksi tietty poliittis sävyinen liike jossa kaikki on yhteistä.

miljarditolkulla vuositasolla aluepoliittisin perustein.

Mauri Pekkarinen kiteyttää puheessaan aluepolitiikan historiaa ja nykyhetkeä. Toteaa mm. , että Suomen oman sisäisen kehitysavun vähetessä maatalouden käytössä olevilla kehitysvaroilla on voitu jatkaa toimintaa: "Maatalouspolitiikkaan kytkeytyvä maaseutualueiden investointi- ja kehittämisrahoitus on ollut tärkeä syvän maaseudun kannalta, erityisesti oheiselinkeinoina alkutuotannon tarjoaman työn vähentyessä."

Kehitysapua on arvosteltu, kun se kohdistuu kehitysmaihin. Kuitenkin Suomessa tosiasiallista sisäistä kehitysapua on panostettu kehitysaluerahaston ym. toimesta aivan samalla tavalla, puolen vuosisadan aikana, onnistuneesti.

Nyt tämä maakuntauudistus nähdään kehitysavun jatkuvuuden viimeisenä mahdollisuutena, kun työväki ei muuten tahdo siellä pohjoisessa haluta pysyä, pakottamallakaan, ja syrjäseuduilla lähinnä eläköidytään kiivaasti. Niin nyt sitten ainakin viedään sinne lisähallintoa, työpaikkoja ja uutta elpymistä: "Maakunta- ja sote-uudistuksella tulee olemaan moninainen merkitys myös yleisen aluekehityksen kannalta"

Muuten ihan hieno puhe. Eli kun vaikkapa Pohjois-Suomen siltarummut vaihdetaan kultaisiin, tulee työllisyyttä ja lisäarvoa taas kehitysapuun.

http://tem.fi/documents/1410877/5660603/Pekkarinen+Mauri%2C+puhe/55b32cdf-1933-4fa9-8322-c8f33b3068f6

-SS-

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 24.03.18 - klo:12:10

miljarditolkulla vuositasolla aluepoliittisin perustein.

Mauri Pekkarinen kiteyttää puheessaan aluepolitiikan historiaa ja nykyhetkeä. Toteaa mm. , että Suomen oman sisäisen kehitysavun vähetessä maatalouden käytössä olevilla kehitysvaroilla on voitu jatkaa toimintaa: "Maatalouspolitiikkaan kytkeytyvä maaseutualueiden investointi- ja kehittämisrahoitus on ollut tärkeä syvän maaseudun kannalta, erityisesti oheiselinkeinoina alkutuotannon tarjoaman työn vähentyessä."

Kehitysapua on arvosteltu, kun se kohdistuu kehitysmaihin. Kuitenkin Suomessa tosiasiallista sisäistä kehitysapua on panostettu kehitysaluerahaston ym. toimesta aivan samalla tavalla, puolen vuosisadan aikana, onnistuneesti.

Nyt tämä maakuntauudistus nähdään kehitysavun jatkuvuuden viimeisenä mahdollisuutena, kun työväki ei muuten tahdo siellä pohjoisessa haluta pysyä, pakottamallakaan, ja syrjäseuduilla lähinnä eläköidytään kiivaasti. Niin nyt sitten ainakin viedään sinne lisähallintoa, työpaikkoja ja uutta elpymistä: "Maakunta- ja sote-uudistuksella tulee olemaan moninainen merkitys myös yleisen aluekehityksen kannalta"

Muuten ihan hieno puhe. Eli kun vaikkapa Pohjois-Suomen siltarummut vaihdetaan kultaisiin, tulee työllisyyttä ja lisäarvoa taas kehitysapuun.

http://tem.fi/documents/1410877/5660603/Pekkarinen+Mauri%2C+puhe/55b32cdf-1933-4fa9-8322-c8f33b3068f6

-SS-

Pitäähän Lapissa siltarummutkin olla kultaisia, koska nykyään maailman rahaeliitti kovasti Lapin matkailuun on ihastunut.  Ja Etelä-Suomalaisia vitut taa, kun Leo Messit, Madonnat ym. julkut menee suoraan Lappiin, eivätkä jätä rahojaan etelän tympeisiin betonihelvetteihin.

Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.

Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.

Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.

Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.

No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan  tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.

Miettinyt, jotta olisiko mahdollisuuksia pärjätä ilman eläimiä ja ilman sivutuloja - ei ole. Tiedän yhden ainoan viljelijän joka pärjää pienellä alle 100 ha pinta-alalla, mutta metsää onkin sitten vähän reilummin. Kaikilla tuntemillani on jotain urakointia, ynnämuuta bisnestä, tai palkkatyö viljelyn ohessa siis.

Miksi ei pärjäisi vaikka sadalla hehtaaria hömppäheinää? Eikö tuosta jää noin 50k€ palkkaa?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.03.18 - klo:09:16

Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.

Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.

No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan  tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.

Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.