Kannattaa ehkä se Lotto tehdä, mutta sitä en tiedä, mikä järki on se mahdollinen voitto maatilaan sijoittaa..

Jollakin se onnistuu, mutta isolla osalla loppuu rahat ja usko jossain vaiheessa. Siis jos melko nollasta lähtee taaplaamaan tätä bisnestä. Vähillä rahoilla joutuu aloittamaan melko pienesti, jolloin se ansaintamahdollisuus on vaatimaton, mutta sitovuus on kuitenkin lähes sen isomman luokkaa. Emolehmähomma varsinkin on paljon pääomaa suhteessa tuottoon vaativaa erittäin hitaalla kierrolla olevaa toimintaa ja luulen, että jos on haikkuja, niin entistä hitaampi kierto.

Itse aloittanut 20 v sitten kolmesta hehtaarista ja Fordson Super Majorista.

Nyt vähän vaille sata viljelyssä, tosin suuri osa kylläkin vuokramaata. Eihän se tietysti "oikeiden viljelijöiden" mielestä ole mitään. Mutta jos alkutilanne on melkein nolla ja pellosta kisataan näillä kylillä verisesti niin pidän sitä aika hyvänä määränä kuitenkin.

 Pinta-alaa lisätty pikkuhiljaa vuosittain. Otin aikoinaan paljon LUEL-peltoja viljelyyn ja raivasin niitä takaisin viljelykuntoon, tuet tulivat niihin sitten kun tulivat. Kylällä ei alkuun luotettu meikäläisen touhuihin, konkurssia povattiin ja paremmat pellot menivät "oikeille viljelijöille". Itse raivasin ja ojitin LUELeita ja muita kakkosluokan peltoja viljelykuntoon. Vähitellen kylällä alkoi tulla luottoa hommiini ja tarjolle alkoi tulla hyviäkin peltoja.

Omasta mielestä koneet, kalusto ja kuivurit kunnossa. N. 70 000€ poistamatta vielä. Velat maksoin pois ja vähän sukanvarteenkin keräsin vuosina 2007-2011. Pidin silloisesta 42 hehtaarin alasta 7 ha viljalla ja loput "hömpällä" ja heinällä jota naapurit korjasivat. Tein kahta vierasta työtä, toinen yötyö ja toinen päivätyö. V. 2013 jälkeen en ole ollut vakituisissa töissä vaan tehnyt lähinnä talvisin "taksinajoa"

Joskus aina tulee maatalouskaupan käytävillä isojen tilojen poikia vastaan jotka katsovat halveksien eivätkä viitsi edes tervehtiä. No erittäin halveksittava teko on ollut rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä. Lisäksi se että v. 2006-2010,selätin sisulla myös vaikean, kivuliaan ja ajoittain täysin työkyvyn vievän tulehdussairauden johon lääkäreillä ei ollut tarjota paljon muuta kuin kipulääkkeitä.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 14.03.18 - klo:12:57

Metsää ei kannata raivata pelloksi, vaan hakea sille perinnebiotooppi tukea. Peltoa sitten muualta ja hyvällä tuurilla saa halpoja paaleja.

Voihan sitä perinnebiotooppitukea hakea, mutta ei sitä sille myönnetä ja piste.

Miksi ei? Termi saattaa olla väärä, mutta kyllä nuo kaikki perinnetuet on oikeestaan ainut keino pellottoman päästä käsiksi "kannattavaan" tuotantoon.

Ja ne haikut on tosiaan aika huono valinta roduksi.

Itse aloittanut 20 v sitten kolmesta hehtaarista ja Fordson Super Majorista.

Nyt vähän vaille sata viljelyssä, tosin suuri osa kylläkin vuokramaata. Eihän se tietysti "oikeiden viljelijöiden" mielestä ole mitään. Mutta jos alkutilanne on melkein nolla ja pellosta kisataan näillä kylillä verisesti niin pidän sitä aika hyvänä määränä kuitenkin.

 Pinta-alaa lisätty pikkuhiljaa vuosittain. Otin aikoinaan paljon LUEL-peltoja viljelyyn ja raivasin niitä takaisin viljelykuntoon, tuet tulivat niihin sitten kun tulivat. Kylällä ei alkuun luotettu meikäläisen touhuihin, konkurssia povattiin ja paremmat pellot menivät "oikeille viljelijöille". Itse raivasin ja ojitin LUELeita ja muita kakkosluokan peltoja viljelykuntoon. Vähitellen kylällä alkoi tulla luottoa hommiini ja tarjolle alkoi tulla hyviäkin peltoja.

Omasta mielestä koneet, kalusto ja kuivurit kunnossa. N. 70 000€ poistamatta vielä. Velat maksoin pois ja vähän sukanvarteenkin keräsin vuosina 2007-2011. Pidin silloisesta 42 hehtaarin alasta 7 ha viljalla ja loput "hömpällä" ja heinällä jota naapurit korjasivat. Tein kahta vierasta työtä, toinen yötyö ja toinen päivätyö. V. 2013 jälkeen en ole ollut vakituisissa töissä vaan tehnyt lähinnä talvisin "taksinajoa"

Joskus aina tulee maatalouskaupan käytävillä isojen tilojen poikia vastaan jotka katsovat halveksien eivätkä viitsi edes tervehtiä. No erittäin halveksittava teko on ollut rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä. Lisäksi se että v. 2006-2010,selätin sisulla myös vaikean, kivuliaan ja ajoittain täysin työkyvyn vievän tulehdussairauden johon lääkäreillä ei ollut tarjota paljon muuta kuin kipulääkkeitä.

Hatunnoston arvoinen suoritus. Toivon vilpittömästi että joskus pääset nauttimaan ansaittua eläkettä vielä suhtkoht terveenä. Asia mikä ei ole itsestäänselvyys pitkän työuran maa- ja metsätaloudessa tehneille.

rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.

Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.

Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.

Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 15.03.18 - klo:17:17

rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.

Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.

Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.

Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.

-SS-

Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..

Me aloitettiin aikoinaan viljely tyhjätaskuina, toinen oli töissä duunarina.
Vuokrattiin tyhjillään ollut tila ja aloitettiin siitä, peltoa löytyi ympäriltä kymmenen hehtaaria, silloin ei vielä ollut eu-juttuja ja vuokratilan pito oli outoa.
Vaihdettiin sitten se ensimmäinen vuokratila toiseen (sijaitsi paremmalla paikalla työpaikkaa ajatellen) ja raivattiin sekin kuntoon.
Koko ajan pidettiin silmällä myytäviä tiloja.
Seitsemän vuoden jälkeen löytyi myytävä tila, 300km pohjoisempaa kuin ajateltiin ja vähän kalliimmalla kuin ajateltiin.
Tilalla oli 11ha peltoa ja 13 lypsylehmää.
Sitä sitten uudella innolla taas laittamaan kuntoon (olikin homma hyvin tiedossa kun oltiin jo kahden tilan kanssa harjoiteltu).
Pikkuhiljaa on tämä tila laajentunut niin , että meillä on viljelyksessä 93ha ja eläimiä on 50.
Vuokrapeltoja olisi tarjolla enemmänkin mutta ollaa pikkuhiljaa vähentämässä ja otetaan vain parhaita peltoja hoitoon.
Suosittelen katsomaan sitä tilaa Kainuu-Oulu akselin yläpuolelta, paljon paremmat mahdollisuuudet onnistua.
Itsellä pitää olla Pelle-Pelottoman taidot korjat vanhoja vehkeitä ja ideoita hoitaa uudella tavalla asioita.
Luomu on mielestäni suositeltavaa, sillä saa elannon paljon helpommalla.
Eläimet pitää valita oman mieltymyksen mukaan, eläimiä pitää rakastaa palavasti jotta niiden kanssa jaksaa temuta loppuelämän ajan.

Äkkiseltään kuullostaa, että tuollaisen alta 20ha tilan hankkiminen on enemmän harrastustoimintaa ainakin normaaleilla viljelytoimilla. Ei siitä tuloa saa kummallekkaan. Vieraalla saa käydä töissä ja vapaat painaa tilan töitä varsinkin jos eläimiäkin vielä on. Jos kylkeen saa muuta yritystoimintaa niin voisi onnistua, mutta perinteisellä viljelyllä ei kyllä. Tilanne on toinen ollut joskus 30 vuotta sitten ennen eu aikaa, eikä niitä mielestäni kannata edes verrata.

Kyllä tuollaisia pieniä tilojakin on etelämpänä myynnissä tai ainakin täällä kaakossa. Rahaa on vain oltava, jos se satu saamaan ajatustaan myytyä myyjälle joka myy tilan halvemmalla kokonaisuutena. Vuokraamiseen pitäisi ainakin saada pitkä sopimus mielummin jo 20 vuotta. Aika menee niin nopeasti...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.03.18 - klo:13:17

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 15.03.18 - klo:17:17

rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.

Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.

Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.

Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.

-SS-

Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..

Omaakin peltoa on, vaikka iso osuus pelloista on vuokramaata. Näillä kylillä pelto vuokrataan aika pitkälle pärstäkertoimen, ei vuokran määrän mukaan. Antaa pysyvyyttä vuokrauksien jatkumiseen kauden loputtua, mutta pirstoo myös tilusrakennetta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.03.18 - klo:13:17

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 15.03.18 - klo:17:17

rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.

Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.

Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.

Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.

-SS-

Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..

Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.03.18 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.03.18 - klo:13:17

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 15.03.18 - klo:17:17

rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.

Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.

Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.

Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.

-SS-

Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..

Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.

Ei täysin. Mutta vaati nöyrää asennetta sekä mukavan miehen roolin vetämistä joskus salaa itkien ja hammasta purren.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.18 - klo:10:29

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.03.18 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.03.18 - klo:13:17

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 15.03.18 - klo:17:17

rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.

Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.

Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.

Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.

-SS-

Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..

Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.

Ei täysin. Mutta vaati nöyrää asennetta sekä mukavan miehen roolin vetämistä joskus salaa itkien ja hammasta purren.

Varmasti. ja sopeutumista nouseviin vuokriin.

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 23.03.18 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.18 - klo:10:29

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.03.18 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.03.18 - klo:13:17

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 15.03.18 - klo:17:17

rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.

Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.

Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.

Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.

-SS-

Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..

Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.

Ei täysin. Mutta vaati nöyrää asennetta sekä mukavan miehen roolin vetämistä joskus salaa itkien ja hammasta purren.

Varmasti. ja sopeutumista nouseviin vuokriin.

Ja pärstän on todellakin miellytettävä kylillä. Meillä jokaisessa vuokrapeltojen tarjoilussa on tullut esiin lannan levitys. Ja kun ei ole ollut enää varaa tarjoilla mitään extraa hajun sietämisestä niin eipä noita vuokrapeltoja ole tarttunut kuin yhdet ja nämä niin kaukana, että ilmoitettiin itse ettei lantaa ajeta. Eli eläintilalle oma pelto on aina omaa ja PISTE.

Vuokrapelto on hyvä ja huono. Sitten kun se loppuu jostain syystä, muistoksi jää vuokrakuitit, risaiset hanskat ja kuluneet koneet?