Uudet tiedot ovat tulleet 2017 sadosta. Taulukko voisi olla jopa suuntaa-antava riskiarvioinnin peruste.
Jos eri vuosien tulosten perusteella arvioisi, ostopäätöstä, minä ehkä välttäisin Obelixia , Rockya ja Riinaa,
Avantia, Ivorya ?

http://www.vyr.fi/document/1/676/fd5e6a4/uutise_43048b6_Kauralajikkeet_ja_DON_2014_2017.pdf

-SS-

Uusimmassa KM:ssa oli myös vastaava "kauraranking". Suuntaa-antavia nämä lähinnä ovat, harvemmin täällä lounais-Suomen Saharassa on donien kanssa ongelmia. Itsellä ei ole ollut kahtena edellisenä vuotena mitään ongelmaa Avantin kanssa, aivan järjettömän satoisa lajike, jonka otin Ringsakerin tilalle. Eilen lähti viimeksi rekallinen satamaan, analyysit varsin mukavat:

HLP: 60,4
2 mm seulonta: 2,2
DON: 0,3

Eli hinta 145 € + lisät 9 € = 154 €. Voittaa mennen tullen rehuvehnät ja -ohrat.

Ei tautitorjuntaa, yhdellä ajolla rikka-aine, Moddus, Gramitrel ja Mantrac. Satotaso hieman alle 30 ha alalta valehtelematta > 6 t / ha.

Avenue vaikuttaa varsin lupaavalta, vois ottaa ens vuonna kokeiluun / lisäykseen.

Hyvin oot kauraa saanu, onnea.
Ite päädyin niklakseen kun tuppaa ne kauran kylvöt jäädä aina viimeiseksi. Saa nähdä mitä tuleman pitää.

KM mukaan steinarissa on don ongelmaa, ja omalta osalta voin sanoa että pitää kyllä paikkansa. Neljä vuotta ollut se viljelyksessä ja kahtena viimesenä ei kyllä olisi myllytavaraa siitä saanut ilman punahomeruiskutusta.
Satoa antanut kyllä kohtalaisesti 5,5t-7t väliltä, mutta ei pärjää näille uutuus lajikkeille.

Kahtena kesänä ollut Steinaria savimaalla, DONit ihan olemattoman alhaiset, liekö sitten vain ollut hyvää tuuria, sato oli 5,2-5,7tn hehtaarilta vaikka kasvoi parhaissa pelloissa. Rikkatorjunta, laontorjunta ja mangaanilisä olivat ainoat kasvinsuojelutoimenpiteet. Yksi lohko lakoontui paljon silti ja muut olivat ihan 99% pystyssä. Missä lie oli syy siihen, tosin lakolohkolta tuli paras sato kun sai kuitenkin puitua hyvin talteen.

Ei varmaan satanut kukinnan aikaa/ hyvää tuuria.
Donit pyäriny 0.3-1.6 välillä.

Kasvuston tuuheus vaikuttaa myös, mutta ei sieltä saa satoa jos ei ole kuin seinää se kasvusto

Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.

Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.

Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.

-SS-

Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.

Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.

Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.

-SS-

Taitaa tulla kuiva kesä...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.04.18 - klo:11:37

Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.

Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.

Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.

-SS-

Taitaa tulla kuiva kesä...

Jeps sitä minäkin pelkään taas, 2013 kesä oli melko kuiva, ja se 2012-2013 talvi oli
aivan samanlainen kuin tämä kulunut kevätkylmä. Aikaiset lajikkeet ovat heikoilla.
No ei laiteta panoksia sitten kovasti. Mutta ei paljon kesantokaan houkuta, ja viherlannoitus
se vasta kallista on, ja skruohot senkin kasvaa. No Kaarlen pitäisi kestää paremmin
kuivaa, unohdin kokonaan sen. Sen kun tietäs, Elmerin kanssa meni syyskuun puoliväliin
puinnissa silloin 2015. Sama vika vähän 2016. SW Mitja otti nokkiinsa kuivasta kaudesta.

On mulla myöhäisintä mahdollista Licameroa sentään. Ja rapsia. Täytyy vielä miettiä,
laittaisko hybridirapsia, populaatiorapsia vai CL rapsia. Tuohon lohkoon saa laittaa
kaikki tropit. Kerääjäkasvia vielä mietin, viittiikö. Licameroon ja rapsiin jos saisi. Mutta
ei varmaan saa kasvinsuojelua sopivasti kehitetyksi yhtaikaiselle rapsille ja kerääjäheinälle.

-SS-

Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.

Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.

Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.

-SS-

Löysin Eemeli-jemman, 2014-vuoden TOSsia. Itikin vielä 90%, sitä sitten.

Ohravuosi, köh köh ja raaps raaps sekä hathtsiih, avokkaalla kun ajaa, faarilla, museo-sellaisella...

Kevätvehnääkin vähäsen, jos pääsee säädyllisenä aikana kylvöille....

Ainakin Rocky -kauran kannalta tuo taulukko antaa oikeata suuntaa. Pohjois-Satakunnassa kahtena viime vuonna, jolloin mulla on tuota ollut viljelyksessä,  DONit joko yli rajan tai hiponeet sitä.
Vaihtui Matty-lajikkeeseen.

Mä en ihan ymmärrä tuota paniikkia siitä, että porukka joukkopakenee noista satoisista myöhäisistä lajikkeista yhden vuoden epäonnistumisten perusteella. Enemmänkin niin, että ei pitäis laittaa kaikki munia samaan koriin, vaan pyrkiä siihen että kaikki ei valmistu samaan aikaan. Mä on olen joutunut ongelmiin parina syksynä viimevuosien aikana aikaisten kaurojen kanssa, kun sateet on alkaneet juuri silloin kun aikaiset lajikkeen on olleet puinti valmiita. Ainakin osa aikaisista kaura-lajikkeista tuntuu olevan tosi herkkiä itämään pellolla, kun siellä sateessa nojailevat toisiinsa. No, ehkä minäkään en ihan noita kaikkein myöhäisimpiä lajikkeita täällä Pohjois-Satakunnassa ole valmis viljelemään, mutta osalle pinta-alasta tuota Mattyä nyt ainakin on varattuna.

En minäkään ymmärrä, 2015 oli haastavampi omallakohdallani kuin 2017. Kun kevät työt veny kesäkuulle saakka. Ja syksyllä kun pakkaset iski niin papu ei ollut vielä valmista.

Nyt vaihdoin steinar kauran pari päivää myöhäsemmäksi.

Rocky v. 2017, Don 11,1.  Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?

Rocky v. 2017, Don 11,1.  Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?

Lajike nyt ainakin vaihtoon.

Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.