Lainaus käyttäjältä: 1960 - 09.04.18 - klo:14:17

Rocky v. 2017, Don 11,1.  Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?

Lajike nyt ainakin vaihtoon.

Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.

Tärkeistä tärkein ja halvin DON-esto on se että pienet jyvät helvettihin.

Ensin puimurista säästömoodi pois ja sama kuivurilla. Jos vieläkin epäilyttää niin lajittelijan läpi. Noin pääsee vähintään rehuhintaselle maksutaulukolle.

Joo ja en peittaa enkä ruiski röyhylle, neljän vuodenkin perättäisviljelyä Kauralla, kevyesti kuokittuun ja perinteiseen kyntöön.

Meillä on aina ollu kauraa viljelyksessä, ainakin satavuotta. Donit ei täällä päijät-hämeessä ole kiusannu kun vasta muutaminavuosina, varmaan osin johtuu siitä että niitä tutkitaan enemmän ja paremmin nykyään. Ja toisena ongelman aiheuttajana on nämä uudet ohutkuoriset lajikkeet.

2015 naapurilta puitiin 24ha kauraa jossa koko alan don keskiarvo oli 11.3
Kaurat jätettiin siiloon odottamaan, 2017 keväällä pyöritettiin kaikki kuivaamossa kylmällä ilmalla puhaltaen läpi (3-4h) per satsi. Uusi näyte kauppaan, Don 1.4 ja myllytavarana kauppaan meni.

Meillä on aina ollu kauraa viljelyksessä, ainakin satavuotta. Donit ei täällä päijät-hämeessä ole kiusannu kun vasta muutaminavuosina, varmaan osin johtuu siitä että niitä tutkitaan enemmän ja paremmin nykyään. Ja toisena ongelman aiheuttajana on nämä uudet ohutkuoriset lajikkeet.

2015 naapurilta puitiin 24ha kauraa jossa koko alan don keskiarvo oli 11.3
Kaurat jätettiin siiloon odottamaan, 2017 keväällä pyöritettiin kaikki kuivaamossa kylmällä ilmalla puhaltaen läpi (3-4h) per satsi. Uusi näyte kauppaan, Don 1.4 ja myllytavarana kauppaan meni.

Toi DON-vouhotus on tullut viimeisenä viitenä vuotena.

Väri oli ennen tärkeempi kun DONit.

Sitä mitä etsitään, sitä löydetään. Tämä on osallisena muillakin elämänalueilla: mitatut ongelmat ihmislillä ovat johtaneet erilaisiin allergiaepidemioihin, kulovalkeana leviävään kilpirauhasvajaukseen, vitamiinipuutostiloihin, autoimmuunisairauksiin, ADHD-neurologiseen häiriöön, ja niin edelleen. DON-arvot viljassa eivät juurikaan poikkea tästä. Mitataan, mitataan, kehitetään analyysimetetelmiä ja lopulta kun löydetään jotakin, mitatusta ilmiöstä tulee ongelma.

DON-tuloksista ei enää tulla pääsemään eroon, joten sille on vain nyt tehtävä jotakin, viljelykierron, lajikejalostuksen ja kasvinsuojelun saralla.

-SS-

Ainakin Rocky -kauran kannalta tuo taulukko antaa oikeata suuntaa. Pohjois-Satakunnassa kahtena viime vuonna, jolloin mulla on tuota ollut viljelyksessä,  DONit joko yli rajan tai hiponeet sitä.
Vaihtui Matty-lajikkeeseen.

Mä en ihan ymmärrä tuota paniikkia siitä, että porukka joukkopakenee noista satoisista myöhäisistä lajikkeista yhden vuoden epäonnistumisten perusteella. Enemmänkin niin, että ei pitäis laittaa kaikki munia samaan koriin, vaan pyrkiä siihen että kaikki ei valmistu samaan aikaan. Mä on olen joutunut ongelmiin parina syksynä viimevuosien aikana aikaisten kaurojen kanssa, kun sateet on alkaneet juuri silloin kun aikaiset lajikkeen on olleet puinti valmiita. Ainakin osa aikaisista kaura-lajikkeista tuntuu olevan tosi herkkiä itämään pellolla, kun siellä sateessa nojailevat toisiinsa. No, ehkä minäkään en ihan noita kaikkein myöhäisimpiä lajikkeita täällä Pohjois-Satakunnassa ole valmis viljelemään, mutta osalle pinta-alasta tuota Mattyä nyt ainakin on varattuna.

Vuodet eivät ole veljeksiä. Aikaiset lajikkeet kärsivät todella herkästi kuivuudesta. Juuristo on heikompi ja nopea kasvurytmi tarvitsee kosteuden juuri tiettyyn aikaan. Elokuu on vuoden sateisin kuukausi ja jos silloin iskee sadekausi viljan valmistumisen aikaan on tähkäidäntä 25 asteen lämpötilassa todella nopeaa. Syyskuussa monasti sateisiin tulee taukoa ja itäminenkin on hitaampaa viileämmässä. Syyskasvien kylvössäkin voi olla haastetta jos on yhtä kuivaa kuin syksyllä 2006. Kylvin silloin avokesantoon sinimailasseosta 24.7. Koko kylä oli pölyä täynnä. Pääsääntöisesti kasvusto iti vasta syyskuun loppupuolella kun tuli hieman sadetta eikä sitten ehtinyt vahvistua ennen talvea.

Lainaus käyttäjältä: handsaw - 09.04.18 - klo:12:28

Ainakin Rocky -kauran kannalta tuo taulukko antaa oikeata suuntaa. Pohjois-Satakunnassa kahtena viime vuonna, jolloin mulla on tuota ollut viljelyksessä,  DONit joko yli rajan tai hiponeet sitä.
Vaihtui Matty-lajikkeeseen.

Mä en ihan ymmärrä tuota paniikkia siitä, että porukka joukkopakenee noista satoisista myöhäisistä lajikkeista yhden vuoden epäonnistumisten perusteella. Enemmänkin niin, että ei pitäis laittaa kaikki munia samaan koriin, vaan pyrkiä siihen että kaikki ei valmistu samaan aikaan. Mä on olen joutunut ongelmiin parina syksynä viimevuosien aikana aikaisten kaurojen kanssa, kun sateet on alkaneet juuri silloin kun aikaiset lajikkeen on olleet puinti valmiita. Ainakin osa aikaisista kaura-lajikkeista tuntuu olevan tosi herkkiä itämään pellolla, kun siellä sateessa nojailevat toisiinsa. No, ehkä minäkään en ihan noita kaikkein myöhäisimpiä lajikkeita täällä Pohjois-Satakunnassa ole valmis viljelemään, mutta osalle pinta-alasta tuota Mattyä nyt ainakin on varattuna.

Vuodet eivät ole veljeksiä. Aikaiset lajikkeet kärsivät todella herkästi kuivuudesta. Juuristo on heikompi ja nopea kasvurytmi tarvitsee kosteuden juuri tiettyyn aikaan. Elokuu on vuoden sateisin kuukausi ja jos silloin iskee sadekausi viljan valmistumisen aikaan on tähkäidäntä 25 asteen lämpötilassa todella nopeaa. Syyskuussa monasti sateisiin tulee taukoa ja itäminenkin on hitaampaa viileämmässä. Syyskasvien kylvössäkin voi olla haastetta jos on yhtä kuivaa kuin syksyllä 2006. Kylvin silloin avokesantoon sinimailasseosta 24.7. Koko kylä oli pölyä täynnä. Pääsääntöisesti kasvusto iti vasta syyskuun loppupuolella kun tuli hieman sadetta eikä sitten ehtinyt vahvistua ennen talvea.

Tuon muistan. Olen jo 1990-luvulla muutaman orastumatta jääneen syysviljan jälkeen luopunut perinteisestä "kynnösten kuivattelusta", ja käytän kuivana syksynä tarvittaessa kahta traktoria pellolla, kynnän muutaman kierroksen ja yritän heti silputa ja tallata kuivan kynnöksen jollakin äkeenrohjolla. Raskas pakkeri voisi olla hyvä, mutta eipä sellaisia kasva puissa.

-SS-

Matala kyntö tuntuisi olevan savimailla toimiva ratkaisu. Vesitilaa siinä vähän menetetään, mutta mikroaaltouunin kokoisia murikoitakin on vähempi murjottavana.

Kynnön jälkeen pitää tosiaan olla melkein saman tien muokkaamassa. Mitä pidempään odottaa, sitä vaikeampaa kokkareiden pieniminen on. Lautasmuokkari on aika toimiva kapistus ensimmäiseen ajokertaan. 

Lainaus käyttäjältä: handsaw - 09.04.18 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: 1960 - 09.04.18 - klo:14:17

Rocky v. 2017, Don 11,1.  Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?

Lajike nyt ainakin vaihtoon.

Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.

Tärkeistä tärkein ja halvin DON-esto on se että pienet jyvät helvettihin.

Ensin puimurista säästömoodi pois ja sama kuivurilla. Jos vieläkin epäilyttää niin lajittelijan läpi. Noin pääsee vähintään rehuhintaselle maksutaulukolle.

Joo ja en peittaa enkä ruiski röyhylle, neljän vuodenkin perättäisviljelyä Kauralla, kevyesti kuokittuun ja perinteiseen kyntöön.

Pitää paikkansa, tuota säätöfilosofiaa en huomannut mainita. Teen itse samalla tavalla. Jos elintarvikkeeksi viljelee kauraa, niin ne pienet jyvät ei oikeastaan aiheuta muuta kuin tappiota, jos ei muuten niin suurena seulonta prosenttina.

Meillä on aina ollu kauraa viljelyksessä, ainakin satavuotta. Donit ei täällä päijät-hämeessä ole kiusannu kun vasta muutaminavuosina, varmaan osin johtuu siitä että niitä tutkitaan enemmän ja paremmin nykyään. Ja toisena ongelman aiheuttajana on nämä uudet ohutkuoriset lajikkeet.

Moni muukin on alkanut epäillä ohutkuorisuuden aiheuttavan ongelmia. Tästä ominaisuudesta jalostajat eivät varmaan ole ihan heti luopumassa, koska teollisuus tätä ominaisuutta nimenomaan haluaa.

2015 naapurilta puitiin 24ha kauraa jossa koko alan don keskiarvo oli 11.3
Kaurat jätettiin siiloon odottamaan, 2017 keväällä pyöritettiin kaikki kuivaamossa kylmällä ilmalla puhaltaen läpi (3-4h) per satsi. Uusi näyte kauppaan, Don 1.4 ja myllytavarana kauppaan meni.

Vastaavaa on kuultu vähän muualtakin. Nyt on ollut hyvä pakkastalvi murjoa siilossa muhivia homeita. Suositeltavaa pyöritellä satsia kuivurissa ja erityishuomiota siihen pienten jyvien määrään.