Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.05.18 - klo:23:03

Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?

Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.

Mää mitään tiedä mutta miksi tosiaan muokata sitä maata lylvön jälkeen?

Ainoo mihen voisin noit jälkipiikkejä sovitella on vm masiinan keski kohta eli pyörästön keski väli.
Johon jää palko mut juu muuto ok

Eikö tuon haran tarkoitus ole säästää kosteutta.Pyöräyttää kuivan pintaan ja vähentää haihduntaa.
Mitä muuten tuo liettyminen on?Liittyykö se jotenkin karjanlantaan? 

Jos on kylvänyt siemenet kosteaan niinkuin tapana on niin ei kauheeta hätää vielä. Vapun sateet toivat maahan kosteutta. Luonnollisesti versominen on näissä keleissä huonoa mutta jo kylväessään viljelijä joka katsoi kalenteria ja sääennustetta nosti siemenmäärää sen vuoksi. Parin viikon päästä kun sataa niin ei ehdi pahemmin kärsiä kuin ekana kylvetyt wolmarit.

Jos on kylvänyt siemenet kosteaan niinkuin tapana on niin ei kauheeta hätää vielä. Vapun sateet toivat maahan kosteutta. Luonnollisesti versominen on näissä keleissä huonoa mutta jo kylväessään viljelijä joka katsoi kalenteria ja sääennustetta nosti siemenmäärää sen vuoksi. Parin viikon päästä kun sataa niin ei ehdi pahemmin kärsiä kuin ekana kylvetyt wolmarit.

Sanoit, että kun 2 viikon päästä sataa niin mitään hätää ei ole , mun mielestä se on liian myöhäistä, sillä jos kuiva ja helteinen sää jatkuu vielä 2 viikkoa eteenpäin niin peruuttamattomia satotappioita tapahtuu ainakin poutivilla savimailla satotappiot ovat kymmeniä prosentteja normisadosta ja kaiken lisäksi tulee sekulia tavaraa kun jälki-idäntä (täällä monilla orastuminen epätasaista) ja jälkiversonta voimakasta. Kävin eilen illalla katsomassa naapurin huonosti itänyttä ohrapeltoa (50% orastunut), että missä vika,niin selvisi että kylvänyt liian pintaan kuivaan maahan, ei idä kuin vasta sateista se loppupuolikas

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.05.18 - klo:21:59

Veeämmä kylväjää oli liikkeellä jonkun matkaa, suorakylvömiehille hyvä vuosi, tässä vaiheessa.

Ei onnistu kaikilla suorakylväjilläkään, päivässä parissa puhalsi kiekkojen tekemän uran kautta kuivaksi koko vaon. Yleensä varmaan olisi onnistunut näin mutta ei ollut missään pellollani nyt sitä paksua olkimassaa kun rypsin ja kuminan jäljiltä kaikki kylvetyt.

Jyräys kylvön jälkeen painaa kylvövaot kiinni?

Tänä vuonna äestysmiehen ammattitaito punnittiin. Ainakin laahakoneella kylvettäessä.  Ensin kylvetyt on nätisti oraalla, viikko aikaa kylvetty kaura hiukan pilkistää.

Kyllä kaikilla tahtoo maalajista ja rinteistä riippuen olla harvoja paikkoja. Ohra ei suostunut tulemaan pintaan vaikka oli kostea maa ja melko syväänkin kylvetty.

Jyrsinkylvö ja kevätkyntö oli kyllä ylivoimainen orastumisessa, mutta vesi  loppuu löysästä kynnöksestä aivan nainä päivinä.

Meeri kauran kylvöä keväällä sängestä muokattuun, kultivointi ja pari kertaa ajo Suomi tehoäkeellä melko syvään, noin 6 cm. Kaura on itänyt epätasaisesti, osassa jyviä on millin juuren pää mutta ei vielä kasvua.



Sitten kokeeksi pari sarkaa pelkästään kevätkynnön tasausäkeen pintaan suoraan. Jouset laahavannaskoneessa 100% kireys. Melko epätäydellinen koe, ei jatkoon, mutta kuitenkin paremmin kuin kevytmuokattuun.



Kevätkyntö kertaalleenkin ajettuna tiheäpiikkisellä S-piikkiäkeellä noin 4 cm varmisti kyllä nopean orastumisen.



Toinen äestyskerta ei tehnyt orastumiseen juuri mitään muutosta, mutta tallaus tiukempaan vähensi kylvökoneen pyörän painumaa:



Licamero-kevätvehnä orastui syyskynnettyyn ja jyrsittyyn melko tasaisesti, 400 kg kylvömääräkin tietty näkyy:



Hiukan olen ajanut liika leveästi ja muutenkin syöttö alkaa melko myöhään kun vähän kovaa ajaen päästää koneen alas, kylvetty kevätkyntöön, jyrsimellä jauhettu, tämä Licamero on samana päivänä kylvetty kuin ylempänä.



Arvasin, että melko harvaksi jäi DK7130 kevätrapsi, 70 kpl oli tavoite, 53 näyttäisi olevan neliöllä. No ainakin näytin osaavani kylvää myös harvaa öljykasvia. Kultivoitu keväällä, äestys Suomi tehoäkeellä ja Tume 3600 minipiikkiäkeellä.



Maa on aivan kosteaa vielä pyyhkäistessä:



Ohra ei orastunut, en edes halunnut mennä kävelemään sinne. Ei kaukana ole, että äestelen sen muutaman kerran ja sitten sateen jälkeen vielä, ja laitan näöksi apilaa ja hernettä. Ja kylvän sitten kunnolla heinäkuussa sen syysrapsin.

-SS-

Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?

Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.

Kyllähän se loogiselta kuulostaa, että niitten harjojen kautta haihtumispinta-ala on suurempi. Äestyssyvyys ratkaisee, jos peittomaata on kunnolla siemenen päällä, niin harjoista ei liene haittaa. Ongelma tulee sitten kovemmissa töyryissä, kun sitä peittomaata on se sentti ja sitä mennään kylvön päälle raappimaan. Sekoittaa jollain tapaa siemeniäkin, veikkaan.

2013 kylvin heinänsiementä rapidilla viljan kylvön jälkeen. Silloin nostin jälkiäkeen ylös, kun päättelin, että jyräyksen voisi jättää tekemättä, kun jyräpyörä hoitaa tiivistyksen. En pysty sanomaan toimiko käytännössä noin, muttei siitä harauksen poisjättämisestä tuntunut haittaakaan olevan.

Todellä vähän, jos lainkaan näkee pelkän jyräpyörästön jälkiä hinattavien kasvustoissa. Kyllä se jälkihara on niin voimakkaasti lyönyt itsensä läpi.

Kyllä kaikilla tahtoo maalajista ja rinteistä riippuen olla harvoja paikkoja. Ohra ei suostunut tulemaan pintaan vaikka oli kostea maa ja melko syväänkin kylvetty.

Jyrsinkylvö ja kevätkyntö oli kyllä ylivoimainen orastumisessa, mutta vesi  loppuu löysästä kynnöksestä aivan nainä päivinä.

Meeri kauran kylvöä keväällä sängestä muokattuun, kultivointi ja pari kertaa ajo Suomi tehoäkeellä melko syvään, noin 6 cm. Kaura on itänyt epätasaisesti, osassa jyviä on millin juuren pää mutta ei vielä kasvua.



Sitten kokeeksi pari sarkaa pelkästään kevätkynnön tasausäkeen pintaan suoraan. Jouset laahavannaskoneessa 100% kireys. Melko epätäydellinen koe, ei jatkoon, mutta kuitenkin paremmin kuin kevytmuokattuun.



Kevätkyntö kertaalleenkin ajettuna tiheäpiikkisellä S-piikkiäkeellä noin 4 cm varmisti kyllä nopean orastumisen.



Toinen äestyskerta ei tehnyt orastumiseen juuri mitään muutosta, mutta tallaus tiukempaan vähensi kylvökoneen pyörän painumaa:



Licamero-kevätvehnä orastui syyskynnettyyn ja jyrsittyyn melko tasaisesti, 400 kg kylvömääräkin tietty näkyy:



Hiukan olen ajanut liika leveästi ja muutenkin syöttö alkaa melko myöhään kun vähän kovaa ajaen päästää koneen alas, kylvetty kevätkyntöön, jyrsimellä jauhettu, tämä Licamero on samana päivänä kylvetty kuin ylempänä.



Arvasin, että melko harvaksi jäi DK7130 kevätrapsi, 70 kpl oli tavoite, 53 näyttäisi olevan neliöllä. No ainakin näytin osaavani kylvää myös harvaa öljykasvia. Kultivoitu keväällä, äestys Suomi tehoäkeellä ja Tume 3600 minipiikkiäkeellä.



Maa on aivan kosteaa vielä pyyhkäistessä:



Ohra ei orastunut, en edes halunnut mennä kävelemään sinne. Ei kaukana ole, että äestelen sen muutaman kerran ja sitten sateen jälkeen vielä, ja laitan näöksi apilaa ja hernettä. Ja kylvän sitten kunnolla heinäkuussa sen syysrapsin.

-SS-

,
Onpa kuppaasen näköset oraat.Oksalla jo pensoo ohrat, ja kaura kohta puitavissa

On tietenkin kuppaset tosiaan, 24. sateeton päivä alkaa, päiväsaikainen ilman suhteellinen kosteus alle 30% 16 päivää peräjälkeen, minimi oli 13%  yhdeksäntenä päivänä. Yhdeksän hellepäivää, 19 yli 20 asteen päivää vapun jälkeen. Tuuli keskimäärin 6 m/s, hellekylvöpäivinä 9. - 11.5. tuuli oli 11 m/s !

Jos jälkiviisaasti olisi tiennyt, ettei ukkoskuuron ukkoskuuroa sitten näkynytkään, olisin antanut kylvön vaikka viipyä, ja jyrsinyt tasojyrsimellä enempi tuhkaksi kunkin palstan multaa. Hidastahan se on, juurikaan yli 7 km/h ei päässyt.  Tuossa Saloon mennessä on tämmöinen myöhäisempi pelto vedetty aivan jauhoksi jyrsimellä, saa nähdä, tuleeko se itu sieltä tasaisemmin.

Itämättömät kaurat olivat vielä kiinni sormellakin tuntuvasti kosteassa maassa. Ehkä kuiva ilma jyvän yläpuolella estää itämistä. Jyrääminen ei olisi auttanut, ajelin lenkkejä pyöränvälijyrän kanssa, ei mitään eroa.

-SS-

Ittellä ainakin päisteissä on selvästi paremmat oraat kuin muualla. Päisteessä siis on kääntyilty takapyörä tinttarilla kylvön jälkeen. "normi" vuonna nuo päisteet tahtoo olla lintattu ihan pilalle, nyt ei. Ehkä olis ollut parempi pitää kylvökone muutenkin painavampana koko ajan, mutta tuotakin välttelen normi vuonna. Mites sitten nämä tr-kuviolla olevat takapyörä koneet? Joskus joku kehunut ukkoskuuron tultua kehiin, että tumen autonrengas jyräyksestä ei nousisi mitään. Nyt kattonut noita tr kuvioituja ... se kait polkee keskikohdan parhaiten. Tasainen autonrengas taas polkee molemmat siemenrivit kait yhtä hyvin kuin sen niiden välinkin. Tiedä sitten onko eroa. Mutta moni on näyttänyt jyräävän takapyörä koneen jälkeen tänä keväänä.

Komeat on äsässän oraat. Ja kosteutta savella vielä hyvin tallella! Kävin eka kertaa kylvön jälkeen rypsipellossa, kylväessä oli täydelliset olosuhteet. Kuitenkin jokainen pinnan tuntumaan jäänyt siemen on jäänyt itämättä. Noin parista sentistä ovat ponnistaneet itäneet ylös. Vieskalaisella kylvötarkkuus ei tosiaankaan mitään rakettitiedettä pehmeillä ja muokatuilla mailla, kun pelkkä vannaspaketti jo painaa liikaa, joten kylvösyvyys on mitä on. Kovemmissa päisteissä tms. voi jopa hallita kylvösyvyttä

Ohrapellossa kumma havainto, hiekkaisella harjanteella aukkoista orasta ja pölyä kaivaessa siemenet noin 3 sentin syvyydessäkin itämättä, vaikka olivat juuri siinä syvyydessä vielä nytkin tummemmassa maassa jossa hiukan kosteuttakin. Vieressä oli itäneitäkin juuri samassa syvyydessä mutta suurin osa oli kuin eilen kylvettyä.  Kyseinen pelto kylvetty viime viikon keskiviikkona heti lietteen multauksen ja äestyksen jälkeen, syksyllä kevytmuokattua rypsimaata josta kapillaarinen veden nouseminekin maksimaalista tuolle karkealle hiekalle. Liian kuumaa karkealla hiekalla? Vai ainoastaan liian kuivaa? Mutta miksi vieressä samassa syvyydessä itänyt joku siemen ja 10 sentin päässä ei piipan piippaa... "Normaalit" maat itänyt ja voi ihan ok., mutta hiekkaharjanteet on toistaiseksi niin ja näin.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.05.18 - klo:23:03

Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?

Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.

Mää mitään tiedä mutta miksi tosiaan muokata sitä maata lylvön jälkeen?

Ainoo mihen voisin noit jälkipiikkejä sovitella on vm masiinan keski kohta eli pyörästön keski väli.
Johon jää palko mut juu muuto ok

Mää mitään en tierä, mutta mun jyräkombis on "keppi" joka pyörän välissä. Luulisin, että sen tarkoitus on tasata pyörien väliin nousevaa maavallia matalammaksi. Muistan ensimmäisenä vuonna kylväneeni kyseisellä apparaatilla liian tarkasti. Joka koneen väissä kunnon maavalli, mutta silti tasaiset rivivälit. Syksyllä viljat oli laossa ja se "maapenkka" puimurin pöydällä. Seuraavana keväänä reunimmaisen kepukan sirtäminen kauemmaksi ja parhaaksi osoittautunut tuplakylvö. Varsinkin pehmeät multamaat pitää kylvää reunalta tuplaten. Uudemmissa kait on kunnon "harava" pyörästön jälkeen. Sen toimintaa ei mun tarte pähkäillä, mutta kehuja en ole kuullut - tosin lannoitteen täyttämisen ulottuvuuden takia ne haukut on lausuttu.

Kauheen näköisiä,  jopa ns etrivin viljeljelijöillä, ne oraat. Näkee selvästi missä se olikosenyt viikko sitten torstaina,    kun ukkosti, täällä ei vaan satanu. Ensimmäisistä kylvöjen virheistä äestin sitten syvemmälle ja ykkösellä jyrsinkylvöä. Ei ole tullu pintaan vielä, mutta en löytäny itämättömiä jyviä. Rypsin tasausäetin kolme kertaa,  ja jyrsinkylvö.  Vähän liian syvään ne meni, mytta itäny ne on. Josteeta pohjassa vielä ja lämpöä, kai ne jaksaa pintaan. Ei siitä tulis mitään jos ne olis rutikuivaan pintaan olis kylväny. Rypsit jyräsin. Muut olis pitäny jyrätä

Vettä tilattu puolen viikon-loppuviikon ajalle.

Ukkosta tai tavallista, ihan sama, kunhan sataa.

Huonosti itäneet lohkot menee nyt paskan siemenen itämislevon piikkiin. Aikaiset kylvöt kylmään kosteaan maahan on ollut paras tulos. Myöhäiset kylvökset kun tehtiin lämpimään maahan, itämislepo ei murtunut. Esim. ne jotka teki normaalit kukkapurkki-idätykskokeen, ei saaneet kun 30-prosentin itävyyden. sitten kun idätyskoe tehtiin jääkaapin kautta, itävyys nousi noin 90-prosenttiin.

Hakekaa sertiMatilta katokorvaukset tänä vuonna