Joillakin yksittäisillä lehmillä ruokinta on tarkempaa kuin valtaosalla. Ei se kynsien kasvu ole se juttu vaan se, että jos lehmä syystä tai toisesta makoilee normaalia enemmän, eikä sille löydy päällisin puolin mitään syytä, niin hyvin helposti asian voi tarkistaa kutsumalla vuolijan paikan pällle. Yhdellä lehmällä oli pistänyt jokin sorkasta läpi, uusi kasvu oli jo peittänyt sen, rälläkkä soimaan ja mätähän sieltä tirskahti. Tulehtumisen eteneminen pysähtyi, sorkka parani itsestään.Toisella taas oli syynä, ettei lehmä kestänytkään sitä määrää täysrehua, mitä oli aina ennenkin herutuskaudella saanut. Maitomäärät samat,säilörehu normaali, mutta syystä tahi toisesta meni sorkkiin. Rehumäärät uusiksi, kolme päivää meni ja lehmä liikkui normaalisti. Ammattitaitoinen sorkkahoitaja kyllä tietää paljonkin, sitä tietoa vain pitää käyttää hyväksi. Eläimetkin on yksilöitä. Paljon laiduntava karja tarvitsee hyvät sorkat. Ja halvemmaksi tulee kutsua jalkavaivoihin ensin sorkkahoitaja, vasta sitten eläinlääkäri, jos sattuu enää olemaan tarvettakaan.
