En itse ainakaan löytänyt kohtia joihin vetoatte, voitteko antaa suorat lähteet viittaamiinne lakeihin?
Tuhkasta löytyy tietoa lannoitteena käytöstä, mutta lipeään en ole törmännyt.
Jos jokin ei ole kielletty, niin tällöin niin on lupa tehdä.
Lue ajatuksella tuo jätelaki. Soramontulla kalliomurske ei ole jäte, mutta jos se tulee kaivostoimminnassa malmia louhiessa, niin silloin se on jäte. Kysyppä nyt itseltäsi, kumpaa sinä meinaat valmistaa? Jos keskityt pelkän lipeän valmistukseen, niin se ei ole jäte, jos sinulla on sille käyttötarkoitus, jonka ympäristövianomaiset hyväksyvät, mutta jos valmistat spirulinaa jasen valmistamisen yhteydessä tulee lipeä lietettä, josta täytyy päästä eroon, niin kyllä se silloin on jäte ja eikä siinä auta kauniit ajatukset maan happamuuden parantamisesta. Vaan monta pykälää pitää toteutua ennen kuin saat sen lipeä jätteen maanparannusaineeksi.
"Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n
mukainen lupa, jonka avulla ehkäistään ja vähennetään toiminnasta aiheutuvaa yksin tai yhdessä muiden toimintojen
kanssa terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kun huomioidaan
toiminnan sijainti, laajuus sekä asetettavat lupamääräykset. Ympäristölupapäätöksissä annetaan määräyksiä,
joiden mukaisesti toiminnassa on huolehdittava, että syntyvät päästöt ja jätteet ylitä so*****ja ohje- tai raja-arvoja.
Lisäksi voidaan antaa määräyksiä jätteiden ja niiden käsittelyn seurannasta ja tarkkailusta, kuten koostumuksen
ja pitoisuuksien selvittämisestä ja raportoimisesta. Jätteet on lajiteltava, kerättävä, kuljetettava ja varastoitava
asianmukaisesti siten, ettei jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia heikennetä, eikä niistä aiheudu roskaantumista,
hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvan mukaisesti jätteet tulee käsitellä
tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset luvat
tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. Toiminnassa muodostuneet jätteet on luokiteltava jätteistä annetun
valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:n ja liitteen 4 mukaisiin jätenimikkeisiin sekä -numeroihin, minkä lisäksi
luvan saajan tulee pitää kirjaa kaikista jätteiden hyödyntämiskohteista ja niissä hyödynnettyjen jätteiden
määrästä ja laadusta. (LSSAVI 2015; ESAVI 2016b; Ojanen 2011.)
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toiminaan,
kuten jätteiden ammattimaiseen tai laitosmaiseen käsittelyyn sekä jätevesien käsittelyyn, on oltava lupa.
Tästä johtuen eräiden jätteiden hyödyntäminen voidaan käsitellä tarvittaessa myös omana lupa-asianaan.
Jätteiden käsittelyä ja hyötykäyttöä koskevassa luvassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset muun muassa
käytettävistä jätemateriaaleista ja niiltä vaadittavista ominaisuuksista sekä laadunvarmennuksesta että tarkkailusta.
(Ojanen 2011.) Kuitenkin ympäristönsuojelulain 32 §:n mukaisesti ympäristölupaa ei tarvita jätteen
ammattimaiseen tai laitosmaiseen käsittelyyn mainitun kohdan perusteella silloin kun kysymyksessä on metsätaloudessa
syntyvän ympäristölle ja terveydelle haitattomista luonnonaineksista koostuvan jätteen käyttö maaja
metsätaloudessa sekä energiantuotannossa, tai lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisesti haitattomaksi
käsiteltyjen lietteiden hyödyntäminen ja käyttö, mikäli hyödynnettävät jätteet täyttävät kaikki tuotetta koskevat,
esimerkiksi lannoitevalmistelainsäädännön, vaatimukset. Toiminta voi eräissä tapauksissa kuitenkin edellyttää
ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 27 §:n nojalla, esimerkiksi jos toiminnasta aiheutuu melu- tai pölyhaittaa.
(L 27.6.2014/527.) Pelkistävä kaavio metsäteollisuudessa syntyvien biohajoavien jätteiden käsittelyn ja hyötykäytön
ympäristöluvanvaraisuudesta on esitetty kuvassa 2, mutta luvantarve tulee aina selvittää tapauskohtaisesti."