Pitkän tauon jälkeen ollaan herättelemässä vanhaa valtaojatoimikuntaa hereille. Vanhat paperit on koossa, ja sieltä löytyy hienot yksikkölaskelmat. noista laskelmista vaan ei kukaan tunnu ymmärtävän, miten ovat tehty. Taulukossa on aina tilan nimi ja sitten prosenttiosuus, ja kolmantena "muunnettu ha". Prosenttiosuuksista yhteensä tulee täydet 100%, mutta noi muunnetut hehtaarit on täyttä hebreaa, mitähän ne ovat?

Vahva oletus. Muunnetut hehtaarit samaa sukua kuin tiekunnassa tonnikilometrit. Tulevat lohkon korkeusaseman ja etäisyyden (ojan suusta) mukaan. Prosenttisuudet vastaavat muunnettuja hehtaareja?

Tää on iso ja julkisuudessa vaiettu  ongelma jo nyt. Valtaojat liettyy, heinittyy ja pusikoituu umpeen, eikä ketään kiinnosta niiden kunnostus. Vuokrapeltojen lisääntyminen vielä korostaa ongelmaa. Ei oikein olla selvillä, kuuluuko tämmönen isompi ojienkunnostusrevohka vuokraajalle vai vuokranantajalle.
Ja jos on pitkä oja ja osakkaita paljon, on siinä aika työ ruveta hankkeeseen, ottaa yhteyttä kaikkiin osapuoliin, järjestää kokouksia ja sopia käytännön toimista. Ja jos osakkaisiin kuuluu muitakin ojasta hyötyviä kuin viljelijöitä, niin vielä hankalammaksi muuttuu. Tiedän, kun olen sukulaismiehen touhuja asia tiimoilta sivusta seurannut. Ja itsekin osakkaana muutamassa isossa valtaojassa.

Kysy ELY-keskuksesta (tai mikä se nyt tätä nykyä onkaan) ja sieltä oja/vesimies. Meidän ojista löytyi kuivatuskunnan hankkeet ja suunnitelmat -60 luvulta lähtien ja ELYn mies osasi vähän avata hieroglyyffejäkin. Niin ja tuli myös kokoukseen väöbtämään rautalangasta. Asiat sujuu paremmin kun etukäteen yhteydessä ELYyn eikä vasta siinä vaiheessa kun jonkun mielestä ojat on kaivettu väärin.

Ne muunnetut hehtaarit saattaa olla päin prinkkalaa, ts. ojan varressa viljelevät maksaa lähes koko revohkan. Nykyään jaetaan maksuja tasaisemmin, kun se vesi ylempääkin sinne valtaojaan johdetaan.

Muutamassa isommassa ojassa osallisena maksumiehenä, vesistöiksi luokitelluissa, lisäksi pienempiä ojia joissa metrin piennar vaikka niilläkin voi olla mittaa useita kilometrejä. Ojat erinomaisessa kunnossa, kaivetaan auki säännöllisesti ja hoidettu aiemminkin. Tasamaalla pakko pitää ojat kunnossa, fuskaaminen ei onnistu kovin kauaa.

Salaojateknikko tekee laskelmat ja jyvitykset myös, ellei omalla porukalla onnistuu. Samalla myös mittaa korkeuseroja ja esteitä, ja ehkä maan painumisen johdosta, lohkojen vaihtumisen ym. syiden vuoksi voi olla järkevää kaivaa uusi oja kokonaan eri paikkaan. Vanha tukkeutuu näppärästi kaivaessa.

  Helpoin yksiköinti ,kun pelto joka rajoittuu ojaan otetaan hehtaarein mukaan kokonaisuutena ,kun ei sitä
yläosaakaan saada kylvökuntoon ennen kuin kanavaan vastaava alempi osa on sopivan kuiva. Näin yksiköidään
monesti jopa uusjakojen yhteydessä kaivetuissa ojissa nykyään.

  Muunnettuja hehtaareja käytettiin pinta-alaverotuksen aikaan tasaamaan erilaisten peltojen viljavuutta, En tiedä kuka ja miten ne määriteltiin, meillä oli kevyttä multamaata jonkinverran niin niitä muunnettuja hehtaareja oli enemmän kuin todellisia, vero määrättiin niiden muunnettujen mukaan eikä oikean pinta-alan mukaan..

Tässä ojalaskelmassa nämä muunnetut hehtaarit ovat 0,07-0,09 kertaa todellinen pinta-ala. siis alle kymmenesosa todellisesta. Nämä eivät siis mene edes samalla kertoimella, vaan suhde todelliseen alaan vaihtelee lohkoittain. (ei meikä ymmärrä)

  Muunnettuja hehtaareja käytettiin pinta-alaverotuksen aikaan tasaamaan erilaisten peltojen viljavuutta, En tiedä kuka ja miten ne määriteltiin, meillä oli kevyttä multamaata jonkinverran niin niitä muunnettuja hehtaareja oli enemmän kuin todellisia, vero määrättiin niiden muunnettujen mukaan eikä oikean pinta-alan mukaan..

Maalajin mukaan ne meni. Metsän pinta-alaverotuksessa samanlainen systeemi oli paljon pidempään käytössä.