Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.07.18 - klo:08:56

Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.

Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?

Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.

ne jotka vastustavat perustuloa eli jokaiselle täysi-ikäiselle maksettavaa vastiikkeetonta tuloa, perustelevat kantaansa sillä että osa kansasta tyytyy joutenoloon ja vain odottaa jonkun muun tekevän työtä yhteiskunnan pyörittämiseksi. Jösse ehdottaa agraariperustuloa kaikille hehtaareille

Tässä vaarana on se, että hehtaarituki passivoi osan viljelijöistä ja ruokapula täytetään kokonaan tuonnilla. Tuontiruoka ei meikäläisessä mittakaavassa ole ongelma, keskusliikkeet pystyisivät hankkimaan muutamassa vuodessa verkostot, joilla keskisuuren eurooppalaisen kaupungin kulutuksen verran elintarvikkeita saadaan vuosittain tuotua. Nykyisellä tukitasollakin tuonti ilmeisesti lisääntyy ja maatalous kärsii kannattavuusongelmista. Jos vastikkeettomasti jaetaan maataloustuki tasatukina kaikille hehtaareille, niin hehtaarit alkaisivat kasvaa sekä innostus tuottaa laskisi alenevien tukitasojen kanssa käsikädessä. Pellonvalmistus olisi hetken kannattavaa bisnestä, kunnes joku huomaa koko tukisysteemin täysin turhaksi.

Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa. 

Aika vakio hehtaarituki pääsääntöisesti on nytkin.

Aika vakio hehtaarituki pääsääntöisesti on nytkin.

tuen määrä voi olla, mutta vielä ei saa kaikille hehtaareille laittaa esim lhp:a, vaan pitää olla kolmea kasvia... eli sellainen ei käy että otat kaikilta hehtaareilta tuet viljelemättä, ei onnistu. Sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen vähensi työmäärää, kun ei tarvitse käyttää puimuria ulkona vuosittain. Pienikin kannustin houkuttaa yrittämään edes jotain. Hehtaarimäärä on toinen kysymys, mikä lasketaan mukaan, saako raivata loputtomiin lisää ja ovatko kaikkialla samanhintaisia?

Monesti olen ihmetellyt, että oikeat viljelijät... nuoret tai isoilla pinta-aloilla viljelevät ovat näihin tukisysteemeihin innostuneet, ammutaanko siinä omaan jalkaan?

Lainaus käyttäjältä: Make - 12.07.18 - klo:21:46

Aika vakio hehtaarituki pääsääntöisesti on nytkin.

tuen määrä voi olla, mutta vielä ei saa kaikille hehtaareille laittaa esim lhp:a, vaan pitää olla kolmea kasvia... eli sellainen ei käy että otat kaikilta hehtaareilta tuet viljelemättä, ei onnistu. Sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen vähensi työmäärää, kun ei tarvitse käyttää puimuria ulkona vuosittain. Pienikin kannustin houkuttaa yrittämään edes jotain. Hehtaarimäärä on toinen kysymys, mikä lasketaan mukaan, saako raivata loputtomiin lisää ja ovatko kaikkialla samanhintaisia?

Monesti olen ihmetellyt, että oikeat viljelijät... nuoret tai isoilla pinta-aloilla viljelevät ovat näihin tukisysteemeihin innostuneet, ammutaanko siinä omaan jalkaan?

No jos laitat kaikki pellot vaikka Ruokohelpi/lhp/kesanto, niin ei tartte ku niittää joka toinen vuosi.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.07.18 - klo:08:56

Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.

Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?

Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.

Itsehän sä tuossa osittain vastasit siihen. Nyt ei samaa tukea makseta vaan rahakkaampia vaihtoehtoja on tai oli. Ei paranna välttämättä sinun tilannetta, mutta koko alan tilannetta parantaisi. Peltoa alkaisi siirtyä niille jotka oikeasti sitä tarvitsevat ja haluavat viljellä. Näin tuotanto pysyy suomessa ja bisnes elossa. Monella tilalla hommassa on kuitenkin edelleen kasvunvaraa, mutta kasvaminen ei vain kannata näillä hinnoilla. On tietysti mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu jos tukikatto tulee ensikaudella. Tai eihän siinä mitään käy jos tiloja pilkkomalla edelleen saadaan tuet joka hehtaarille.

Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa. 

Olisi kun mun kirjoittama. Turhaa suomen on yrittää viedä ruokaa ulos. Tämä on niin kallis maa, että se, että jotain saadaan vietyä kannattavasti on enemmänkin teoriaa. Markkinat tuon ohjaa aika näppärästi mitä tarvitaan ja mitä ei. Kai tuossa voisi harkita jonkinlaista sopimustuotantomalliakin. Pääasia, että tämä nykymeno lopetetaan. Viime vuoden vaikeuksien ja tämän vuoden ongelmien jälkeen luulen, että ensi vuonna on säilistä yms. mitä ei aiotakkaan korjata aika paljon viljelyksessä. Nyt hetkellinen hinnan nousu mitä näkyy niin ei varmaan enää ensi vuonna vaikuta.

Suomessa riittää kyllä peltoja ympäristön suojeluun yms. Nyt on ongelmana vain se, että joku suojelee sitä ympäristöä keskellä aukeaa istuttamalla pellot metsälle. Toisaalla sitten taas raivataan sitä suota tai kivikkoista rinnettä pelloksi. Tämä ongelma on saatu jo aikaan aikoinaan kun tuotanto on ajettu pohjoiseen. Tuotantoa ei sieltä saada siirrettyä enää takaisin, mutta ei sinne enää pitäisi sitä lisätä. Sinänsä varmaan tuo tuotanto tuolla pohjoisempana missä pellot on pystynyt raivaamaan navetan viereen on kannattavaa, kun ottaa huomioon etelän peltojen hinnat ja sen, että pahimmillaan tilkut ovat pitkin pitäjää.

Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?

Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
[/quote]

Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.

Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.

Niin hyvinvoideltu sarkasmi tuossa, että sai nämä tuet sosialisoitava paremmille päätoimisille tuottajille - äänet saman tien itselleen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 12.07.18 - klo:19:57

Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.

Niin hyvinvoideltu sarkasmi tuossa, että sai nämä tuet sosialisoitava paremmille päätoimisille tuottajille - äänet saman tien itselleen.

-SS-

oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.

Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.

Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 12.07.18 - klo:14:10

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.07.18 - klo:08:56

Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.

Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?

Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.

ne jotka vastustavat perustuloa eli jokaiselle täysi-ikäiselle maksettavaa vastiikkeetonta tuloa, perustelevat kantaansa sillä että osa kansasta tyytyy joutenoloon ja vain odottaa jonkun muun tekevän työtä yhteiskunnan pyörittämiseksi. Jösse ehdottaa agraariperustuloa kaikille hehtaareille

Tässä vaarana on se, että hehtaarituki passivoi osan viljelijöistä ja ruokapula täytetään kokonaan tuonnilla. Tuontiruoka ei meikäläisessä mittakaavassa ole ongelma, keskusliikkeet pystyisivät hankkimaan muutamassa vuodessa verkostot, joilla keskisuuren eurooppalaisen kaupungin kulutuksen verran elintarvikkeita saadaan vuosittain tuotua. Nykyisellä tukitasollakin tuonti ilmeisesti lisääntyy ja maatalous kärsii kannattavuusongelmista. Jos vastikkeettomasti jaetaan maataloustuki tasatukina kaikille hehtaareille, niin hehtaarit alkaisivat kasvaa sekä innostus tuottaa laskisi alenevien tukitasojen kanssa käsikädessä. Pellonvalmistus olisi hetken kannattavaa bisnestä, kunnes joku huomaa koko tukisysteemin täysin turhaksi.

Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.

Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.

Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?

Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?

Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.

Lainaus

Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?

Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.

Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.

Tasatuen voisi laittaa kaikille tuotantokasveille. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Sitten nämä metsätilkut tai muuten jotkin pienet tilkut, vesistön varret voisivat saada jonkin alemman tuen kesantona ja sen on siinä sitten. Ei tarvita erikseen mitään lhp:tä, suojavyöhykkeitä yms. Helpottaisi järjestelmää. Alempi tuki ei innostaisi laittamaan hömppää kasvamaan mihinkään muuhun kuin oikeasti sellaisille aloille mitä ei ole järkevää viljellä. VLN voitaisiin lisätä tuonne, mutta siinä pitäisi siitten olla jokin järjestelmä joka estää sen, että vln ei ole vuodesta toiseen samalla lohkolla. Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.

Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.

Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki

Paljon asiaa! Juuri noinhan siinä kävisi. Sen vuoksi ratkaisu pitää löytää jostakin muualta kuin tuotannon alentamisesta. Tuotannon alentaminen toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta kenenkään ei tule uskoa, että se toimisi pitemmän päälle. Kauppa tuo kyllä tarvittavan ulkoonta halvempaan hintaan. Kuluttaja on tässäkin kuningas. Kaikki jotka ostavat suomessa tuotettua ruokaa auttavat asiaa.

Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.

Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?

Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?

Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.

Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille? Ja aina uuden raivion saisi automaattisesti tukien piiriin. Kyllä tämä tekee raivaus vimman. Eikä vimma välttämättä laannu siihen, että tukitaso laskee sitten kaikilta hehtaareilta. Moni tila kokee asian vain niin, että itsellä on oltava tietty määrä hehtaareita lannanlevitykseen ja rehun tuotantoon. Sitten laajennetaan tuotantoa ja taas tarvitaan hehtaareita. Sitten monta tilaa tekee saman niin ongelma onkin valmis. Eli musta noita raivioita ei tulisi automaattisesti saada tukien piiriin. Sitä vastoin pellot jotka nyt nauttivat tukia ja ovat vain olemassa ilman tarkoitusta tulisi saada takaisin tuotantoon. Ongelmaksi tietysti tulee se, että peltoja tarvittaisiin pohjoisessa ja ne ovat etelässä. Kiitos tuotannon ajamisesta pohjoiseen.

Keitä sitten ovat oikeast tuottajat? No kai lähtökohtaisesti kaikki jotka viljelevät eivätkä vain kerää tukia. Sulla esim. näyttää olevan homma hyvin hallussa. Jos nuo loput lhp peltosi saisivat, vaikka pelkästään vaan satasen niittokorvausta vuodessa niin kaataisiko se taloutesi? Ei varmaankaan, mutta innostus laittaa lhp:tä enempää olisi pieni eikö? 

Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.

Ja milläköhän perusteella luomu ei tuota mitään teollisuuteen tai kaupan hyllylle? Kyllä niitä siellä on aika paljon. Ja on myös luomutiloja, jotka ovat kehittäneet tuotantoaa onnistuneesti ja nykyään tilalla tai läheisyydessä on pieni ja kasvava elintarviketeollisuuslaitos,  joka myös vie suuren osa tuonnostaan sekä ostaa raaka-aineita. Ja sitten kun tarpeeksi tuet alenevat, niin nämä tilat jäävät jäljelle.

Kaupanmerkkejä valmistaa myös kotimainen teollisuus. Nykyään myös Valio. Arla puolestaa ostaa suoraan suomalaisilta maidontuottajilta maitoa jalostaakseen. Ylipäätään jokainen itse valitsee mitä syö. Ja semmoinen on vissiin unohtunut, että tukien perusteissa on myös jotain luonnon monimuotoisuuden edistämisestä johon nuo hömpät ovat oivallisia. Tietysti toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi että jokaisen tukea saavan tilan on ilman mitään korvausta tai tukiaisia pidettävä kymmenen prosenttia viherkesantona, jota ei saa lannoittaa, ei muokata, ei hyödyntää millään tavalla ja jolle ei saa levittää mitään kasvinsuojeluaineita tai lannoitteista.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 13.07.18 - klo:14:10

Lainaus

Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?

Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.

Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.

Tasatuen voisi laittaa kaikille tuotantokasveille. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Sitten nämä metsätilkut tai muuten jotkin pienet tilkut, vesistön varret voisivat saada jonkin alemman tuen kesantona ja sen on siinä sitten. Ei tarvita erikseen mitään lhp:tä, suojavyöhykkeitä yms. Helpottaisi järjestelmää. Alempi tuki ei innostaisi laittamaan hömppää kasvamaan mihinkään muuhun kuin oikeasti sellaisille aloille mitä ei ole järkevää viljellä. VLN voitaisiin lisätä tuonne, mutta siinä pitäisi siitten olla jokin järjestelmä joka estää sen, että vln ei ole vuodesta toiseen samalla lohkolla. Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 14.07.18 - klo:00:32

oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.

Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.

Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki

Paljon asiaa! Juuri noinhan siinä kävisi. Sen vuoksi ratkaisu pitää löytää jostakin muualta kuin tuotannon alentamisesta. Tuotannon alentaminen toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta kenenkään ei tule uskoa, että se toimisi pitemmän päälle. Kauppa tuo kyllä tarvittavan ulkoonta halvempaan hintaan. Kuluttaja on tässäkin kuningas. Kaikki jotka ostavat suomessa tuotettua ruokaa auttavat asiaa.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.07.18 - klo:02:46

Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.

Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?

Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?

Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.

Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille? Ja aina uuden raivion saisi automaattisesti tukien piiriin. Kyllä tämä tekee raivaus vimman. Eikä vimma välttämättä laannu siihen, että tukitaso laskee sitten kaikilta hehtaareilta. Moni tila kokee asian vain niin, että itsellä on oltava tietty määrä hehtaareita lannanlevitykseen ja rehun tuotantoon. Sitten laajennetaan tuotantoa ja taas tarvitaan hehtaareita. Sitten monta tilaa tekee saman niin ongelma onkin valmis. Eli musta noita raivioita ei tulisi automaattisesti saada tukien piiriin. Sitä vastoin pellot jotka nyt nauttivat tukia ja ovat vain olemassa ilman tarkoitusta tulisi saada takaisin tuotantoon. Ongelmaksi tietysti tulee se, että peltoja tarvittaisiin pohjoisessa ja ne ovat etelässä. Kiitos tuotannon ajamisesta pohjoiseen.

Keitä sitten ovat oikeast tuottajat? No kai lähtökohtaisesti kaikki jotka viljelevät eivätkä vain kerää tukia. Sulla esim. näyttää olevan homma hyvin hallussa. Jos nuo loput lhp peltosi saisivat, vaikka pelkästään vaan satasen niittokorvausta vuodessa niin kaataisiko se taloutesi? Ei varmaankaan, mutta innostus laittaa lhp:tä enempää olisi pieni eikö?

Tuo viherlannoituksen jälkeinen satokasvivaatimus olisi loppujenlopuksi helppo toteuttaa, rajataan vln jälkeisistä hyväksyttävistä satokasveista heinät yms pois ja maksimivuosiksi kerrallaan vaikka 3-5 vuotta. Sitä vln peltoa vaan pitäisi tukea sitten taas siten että se olisi taloudellisesti mahdollista toteuttaa, tarpeellista se kyllä olisi viljatiloille katkaisemaan yksipuolista viljakiertoa. Riistapellotkin voisi toisaalta olla ihan hyvä pitää paletissa mukana jollain tavalla, ainakin täällä on peuroja jo ihan isoksi ongelmaksi asti ja jos niitä pystyttäisiin ohjailemaan hyvin perustetuilla riistapelloilla syömään ns. luvallisiin paikkoihin olisi se taas viljelykasveille hyväksi.
Tuo satkun niittokorvaus kyllä käytännössä lopettaisi lhp pellot ja siitäkös viherpiipertäjät ei sitten taas tykkäisi.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 14.07.18 - klo:00:32

Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.

Ja milläköhän perusteella luomu ei tuota mitään teollisuuteen tai kaupan hyllylle? Kyllä niitä siellä on aika paljon. Ja on myös luomutiloja, jotka ovat kehittäneet tuotantoaa onnistuneesti ja nykyään tilalla tai läheisyydessä on pieni ja kasvava elintarviketeollisuuslaitos,  joka myös vie suuren osa tuonnostaan sekä ostaa raaka-aineita. Ja sitten kun tarpeeksi tuet alenevat, niin nämä tilat jäävät jäljelle.

Kaupanmerkkejä valmistaa myös kotimainen teollisuus. Nykyään myös Valio. Arla puolestaa ostaa suoraan suomalaisilta maidontuottajilta maitoa jalostaakseen. Ylipäätään jokainen itse valitsee mitä syö. Ja semmoinen on vissiin unohtunut, että tukien perusteissa on myös jotain luonnon monimuotoisuuden edistämisestä johon nuo hömpät ovat oivallisia. Tietysti toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi että jokaisen tukea saavan tilan on ilman mitään korvausta tai tukiaisia pidettävä kymmenen prosenttia viherkesantona, jota ei saa lannoittaa, ei muokata, ei hyödyntää millään tavalla ja jolle ei saa levittää mitään kasvinsuojeluaineita tai lannoitteista.

Tuossa varmaan tarkoitettiin sitä että luomussa satovuosia taitaa suurimmalla osalla olla 2/5 tai 3/6 riippuen latausvuosien kierrosta. Kuitenkin täydet tuet saa myös latausvuosille.

Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.

Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.



Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.

Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.

-SS-

SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 13.07.18 - klo:14:10

Lainaus

Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?

Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.

Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.

Tasatuen voisi laittaa kaikille tuotantokasveille. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Sitten nämä metsätilkut tai muuten jotkin pienet tilkut, vesistön varret voisivat saada jonkin alemman tuen kesantona ja sen on siinä sitten. Ei tarvita erikseen mitään lhp:tä, suojavyöhykkeitä yms. Helpottaisi järjestelmää. Alempi tuki ei innostaisi laittamaan hömppää kasvamaan mihinkään muuhun kuin oikeasti sellaisille aloille mitä ei ole järkevää viljellä. VLN voitaisiin lisätä tuonne, mutta siinä pitäisi siitten olla jokin järjestelmä joka estää sen, että vln ei ole vuodesta toiseen samalla lohkolla. Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 14.07.18 - klo:00:32

oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.

Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.

Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki

Paljon asiaa! Juuri noinhan siinä kävisi. Sen vuoksi ratkaisu pitää löytää jostakin muualta kuin tuotannon alentamisesta. Tuotannon alentaminen toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta kenenkään ei tule uskoa, että se toimisi pitemmän päälle. Kauppa tuo kyllä tarvittavan ulkoonta halvempaan hintaan. Kuluttaja on tässäkin kuningas. Kaikki jotka ostavat suomessa tuotettua ruokaa auttavat asiaa.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.07.18 - klo:02:46

Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.

Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?

Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?

Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.

Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille? Ja aina uuden raivion saisi automaattisesti tukien piiriin. Kyllä tämä tekee raivaus vimman. Eikä vimma välttämättä laannu siihen, että tukitaso laskee sitten kaikilta hehtaareilta. Moni tila kokee asian vain niin, että itsellä on oltava tietty määrä hehtaareita lannanlevitykseen ja rehun tuotantoon. Sitten laajennetaan tuotantoa ja taas tarvitaan hehtaareita. Sitten monta tilaa tekee saman niin ongelma onkin valmis. Eli musta noita raivioita ei tulisi automaattisesti saada tukien piiriin. Sitä vastoin pellot jotka nyt nauttivat tukia ja ovat vain olemassa ilman tarkoitusta tulisi saada takaisin tuotantoon. Ongelmaksi tietysti tulee se, että peltoja tarvittaisiin pohjoisessa ja ne ovat etelässä. Kiitos tuotannon ajamisesta pohjoiseen.

Keitä sitten ovat oikeast tuottajat? No kai lähtökohtaisesti kaikki jotka viljelevät eivätkä vain kerää tukia. Sulla esim. näyttää olevan homma hyvin hallussa. Jos nuo loput lhp peltosi saisivat, vaikka pelkästään vaan satasen niittokorvausta vuodessa niin kaataisiko se taloutesi? Ei varmaankaan, mutta innostus laittaa lhp:tä enempää olisi pieni eikö?

Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa
- no eihän niihin tosiaan kauheasti ole mennyt, mutta jos ne poistettaisiin, olisi sekin raha pois maatalouden muutenkin kutistuvasta potista. Jos se taas jaettaisi jollekin muulle pellon käyttömuodolle, siinä tietysti sitten aina joku voittaa ja joku häviää ja valtaosa optimoi niin, että tukitaso pysyy suunnilleen ennallaan.

Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille?
- entä, jos ei. Ei tämä liity mitenkään tukien jakamiseen viljelykasvista riippumatta.

Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?