Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 2018  (Luettu 158800 kertaa)

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Puinnit 2018
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat?

Ei tule turpaan, vaan tulee kommentti, ettet ole puimista nähnytkään.

Rautaisen kouran saattelemana.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Puinnit 2018
Aikainen ohra, puintikosteus 15%, satoa lähti reilut 5tn/ha. Korrensääde oli tänäkesänä jopa haitaksi.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Puinnit 2018
Niklas kaura. Satotaso lävitse 2500kg/ha, hlp 50-52kg. Ei Herraan Jestas, mitä kahua. Ei ole miesmuistiin nähty moista. Liekö joskus hevosaikakaudella viimeksi ollut tällaista. Meikäläinen ei yleensä välitä mistään mitään, mutta näitä satseja, kun mittaili, niin menihän se jo ihon alle. Ei tässä oikein muuta vaihtoehtoa ole, kuin kaivaa lajittelija esille ja ajaa 2mm seuloilla moskaa pois, se mikä lähtee. Tämmöistä satotasoa kun alkaa olla, niin nimi on luomupapereissa melko äkkiä. Tuon piti olla vielä melko syvään kylvettykin ja tyhjiä töyrynhuippuja lukuunottamatta kasvusto jopa näytti jonkinmoiselta.

Ohrista on nyt Alvari pyörimässä kuivurilla. Alustavasti olen sitä mieltä, että olisi parempi, että Junttieinari viljelee näitä Alvareita ja minä otan sen Arildin tänne. Tämä vähän kieli poskessa heitettynä, en sano lopullista tuomiota, ennenkuin näen hlp:n. En tuota Alvaria ihan täysin voi tuomita, koska se toipui juhannuksen jälkeisissä sateissa ihmeen paljon. Kosteammissa kohdin tähkänkoko on myös komea, kyllä tuossa potentiaalia voi olla, jopa kuivissa töyryissä, mutta nyt lähtötilanne (kynnetty), liian kuivaan kylvetty ja yleinen kuivuus oli niin paljon liikaa, että ei voinut mitään.

SamiT

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1788
Vs: Puinnit 2018
Niklas kaura. Satotaso lävitse 2500kg/ha, hlp 50-52kg. Ei Herraan Jestas, mitä kahua. Ei ole miesmuistiin nähty moista. Liekö joskus hevosaikakaudella viimeksi ollut tällaista. Meikäläinen ei yleensä välitä mistään mitään, mutta näitä satseja, kun mittaili, niin menihän se jo ihon alle. Ei tässä oikein muuta vaihtoehtoa ole, kuin kaivaa lajittelija esille ja ajaa 2mm seuloilla moskaa pois, se mikä lähtee. Tämmöistä satotasoa kun alkaa olla, niin nimi on luomupapereissa melko äkkiä. Tuon piti olla vielä melko syvään kylvettykin ja tyhjiä töyrynhuippuja lukuunottamatta kasvusto jopa näytti jonkinmoiselta.

Ohrista on nyt Alvari pyörimässä kuivurilla. Alustavasti olen sitä mieltä, että olisi parempi, että Junttieinari viljelee näitä Alvareita ja minä otan sen Arildin tänne. Tämä vähän kieli poskessa heitettynä, en sano lopullista tuomiota, ennenkuin näen hlp:n. En tuota Alvaria ihan täysin voi tuomita, koska se toipui juhannuksen jälkeisissä sateissa ihmeen paljon. Kosteammissa kohdin tähkänkoko on myös komea, kyllä tuossa potentiaalia voi olla, jopa kuivissa töyryissä, mutta nyt lähtötilanne (kynnetty), liian kuivaan kylvetty ja yleinen kuivuus oli niin paljon liikaa, että ei voinut mitään.

Tämähän tuo muistot mieleen Fiia-kauran viljelystä savimaalla. Kasvustot näyttivät molempina Fiia-vuosina melko hyvältä kuiviin olosuhteisiin verrattuna mutta satotaso oli samaa luokkaa. Se tosin teki hehtolitrapainoa sentään 55 kilon luokkaa. 
On vain kahdenlaisia traktoreita: Uusia Valtroja ja vanhoja Valmetteja.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Puinnit 2018
Kollegan puimurissa kävin seuraamassa kauranpuintia ja käytiin tämä lajikeasia lävitse. Hän on viime vuosina viljellyt Roopea, Niklasta, Avantia ja Mattyä. Tänä keväänä teki sitten päätöksen ja osti lisäysviljelyyn muutaman säkin BELINDA-kauraa. Perusteena oli se, että Avanti ja Matty eivät vaan yksinkertaisesti pärjää vaihtelevissa olosuhteissa, eikä satotaso ole Belindaa parempi. Mattyllä jopa selkeästi huonompi. Avantin ongelmana taas tolkuttoman pitkä kasvuaika, minkä huomasin minäkin. Se ei tahdo valmistua kuunaan päivänä, syytä ei osaa sanoa. Kasvutapa sellainen jurova, homma ei vaan etene. Ihmeen kova toi Belinda vaan on, paperilla ei mitään ihmeellistä, mutta käytännössä hyvin viljelyvarma. Hieno lajike.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Kollegan puimurissa kävin seuraamassa kauranpuintia ja käytiin tämä lajikeasia lävitse. Hän on viime vuosina viljellyt Roopea, Niklasta, Avantia ja Mattyä. Tänä keväänä teki sitten päätöksen ja osti lisäysviljelyyn muutaman säkin BELINDA-kauraa. Perusteena oli se, että Avanti ja Matty eivät vaan yksinkertaisesti pärjää vaihtelevissa olosuhteissa, eikä satotaso ole Belindaa parempi. Mattyllä jopa selkeästi huonompi. Avantin ongelmana taas tolkuttoman pitkä kasvuaika, minkä huomasin minäkin. Se ei tahdo valmistua kuunaan päivänä, syytä ei osaa sanoa. Kasvutapa sellainen jurova, homma ei vaan etene. Ihmeen kova toi Belinda vaan on, paperilla ei mitään ihmeellistä, mutta käytännössä hyvin viljelyvarma. Hieno lajike.

Ja tähän voisi lisätä, että on doni vapaa kaura...
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Puinnit 2018
Mites tämä kuuluisa Mistral muilla on mestynyt? Itsellä täys pettymys ja nyt ollaan sit maakunnallisesti lounais kolkassa ja kaikista vähiten sataneella alueella. Toisena lajikkeena rinnalla Anabel ja on kyllä parempi vaikka ei siinäkään kehumista ole.....

Itellä Amaretto, vanhalla peittaamattomalla tossilla kylvetty, oli kyllä selkeästi parempi, kuin Serti-Mistral, kuivuuden sieto Amaretolla selvästi parempi. Niin vain ei tunnu Amaretolle päihittäjää löytyvän uusistakaan lajikkeista, se on viljely varmalajike, joka pärjää millaisena vuonna tahansa. Ainut huono puoli on alhainen valkuais%.
On tämä surullista, että näiden vanhojen lajikkeiden viljelyvarmuus on näin paljon parempi. Ihme, että näitä hyväksi havaittuja geenejä ei pystytä viemään eteenpäin. Kevätvehnä on varsinainen jalostuksen murheenkryyni, tänne ei vaan jostain syystä saada kunnollista lajiketta tuotua. Ottaisin itekkin Amareton viljelyyn, mutta kun olen jo niin pohjoisessa, niin se ei oikein siedä mitään ylimääräisiä lannoituksia/douppauksia. Kevätvehnää ei kannattaisi käytännössä viljellä lainkaan. Skagen on niin ylivoimainen sadontuotoltaan. Joudun pitämään kevätvehnää mukana pelkästään viljelykierron takia, että saan tuonne kattilanpohjalohkoille muutakin kuin kauraa ja ohraa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Mites tämä kuuluisa Mistral muilla on mestynyt? Itsellä täys pettymys ja nyt ollaan sit maakunnallisesti lounais kolkassa ja kaikista vähiten sataneella alueella. Toisena lajikkeena rinnalla Anabel ja on kyllä parempi vaikka ei siinäkään kehumista ole.....

Itellä Amaretto, vanhalla peittaamattomalla tossilla kylvetty, oli kyllä selkeästi parempi, kuin Serti-Mistral, kuivuuden sieto Amaretolla selvästi parempi. Niin vain ei tunnu Amaretolle päihittäjää löytyvän uusistakaan lajikkeista, se on viljely varmalajike, joka pärjää millaisena vuonna tahansa. Ainut huono puoli on alhainen valkuais%.
On tämä surullista, että näiden vanhojen lajikkeiden viljelyvarmuus on näin paljon parempi. Ihme, että näitä hyväksi havaittuja geenejä ei pystytä viemään eteenpäin. Kevätvehnä on varsinainen jalostuksen murheenkryyni, tänne ei vaan jostain syystä saada kunnollista lajiketta tuotua. Ottaisin itekkin Amareton viljelyyn, mutta kun olen jo niin pohjoisessa, niin se ei oikein siedä mitään ylimääräisiä lannoituksia/douppauksia. Kevätvehnää ei kannattaisi käytännössä viljellä lainkaan. Skagen on niin ylivoimainen sadontuotoltaan. Joudun pitämään kevätvehnää mukana pelkästään viljelykierron takia, että saan tuonne kattilanpohjalohkoille muutakin kuin kauraa ja ohraa.
Eiköhän se ole ihan harkittua, että jalostetaan sellaisia lajikkeita jotka ovat mahdollisimman kemikaaliriippuvaisia. Onhan amarettokin varmasti kemikaaliriippuvainen, mutta amaretolla taitaa olla juuristo aika hyvä kun korsikin on pitkä. Silloin se kestää vaihtelemissa oloissa paremmin. Tehokkaassa viljelyssä vaatii sitten sen korrensääteen aina, joka lisää tietysti kuluja. Sama kun jos sen haluaa leipäviljaksi niin typpeä vaatii kasvukaudella.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
Vs: Puinnit 2018
itellä skagen oli harvaa mutta sit jyvä oli hyvänkokosta ja ja kivaa puida.   ropina oli kova kun "herneet" läpi koneen vaelsi.          sääli että sato jäi pieneksi.    ja tänä syksynä tuskin saa kylvettyä.

Agraaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1022
Vs: Puinnit 2018
Ootteko ostanu sitä mistralia tilapakkaamolta?


jos kauren lopuks kokoonutaan isssooo aaaannttiin

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Puinnit 2018
Eilen tuli puinnit valmiiksi. Kaikki oli seosviljaa ja siementä lukuunottamatta meni litistykseen.
Mystinen kesälaatumies

noloo_itte

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 290
Vs: Puinnit 2018
Perjantaina viljat loppuun, rypsiä tosin ei alootetukaan.

Larppa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 162
  • Pohjalta on hyvä ponnistaa!
Vs: Puinnit 2018
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.

Taidan tulla samaan riviin jos turpaan on tulossa! Meilläkin Arildit yli seitenkymppisiä! Sato määrällisesti vaatimaton, luokkaa 3500 kg/ha mutta eipä sinne panoksiakaan tullut huono kesän takia ajettua oikein mitään. 90kg typpeä hehtaarille ja rikkatorjunta oli tän kesän panostukset. Tämän kesän perusteella otetaan viljelyyn ja jätetään Elmeri pois. Ei sillä että Elmerikään huono olisi mutta tuo korkeampi hehtopaino kyllä "kinostelee"

Puinnit edenneet vauhdilla kun kuivausajat on lyhyitä eikä sadoilla tarvi "tepoilin kahvipöydässä" kehuskella. Kaurat ja osa vehnistä puimatta. Sellainen syksy että rahtia ehtisi puida ihan tolkuttomasti, nyt sitä kun on vaan luokkaa 50 hehtaaria.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Puinnit 2018
Kollegan puimurissa kävin seuraamassa kauranpuintia ja käytiin tämä lajikeasia lävitse. Hän on viime vuosina viljellyt Roopea, Niklasta, Avantia ja Mattyä. Tänä keväänä teki sitten päätöksen ja osti lisäysviljelyyn muutaman säkin BELINDA-kauraa. Perusteena oli se, että Avanti ja Matty eivät vaan yksinkertaisesti pärjää vaihtelevissa olosuhteissa, eikä satotaso ole Belindaa parempi. Mattyllä jopa selkeästi huonompi. Avantin ongelmana taas tolkuttoman pitkä kasvuaika, minkä huomasin minäkin. Se ei tahdo valmistua kuunaan päivänä, syytä ei osaa sanoa. Kasvutapa sellainen jurova, homma ei vaan etene. Ihmeen kova toi Belinda vaan on, paperilla ei mitään ihmeellistä, mutta käytännössä hyvin viljelyvarma. Hieno lajike.

Avanti kypsyi viimevuonnakin, ja sai puida kuivempana ku Avetronin viikkoa aiemmin :o Toki oli ajoissa kylvetty, mutta ihmeesti valmistui ja sato oli mahtava. Vehnä samalla kasvuajalla viereisellä lohkolla, samana päivänä kylvettynä ei valmistunut koskaan :/

Alvarista vähän samaa mieltä, ei oikeen vakuuttanut. Samalla lohkolla verttiä, bragea ja alvaria. Vertti puitiin eka, sitten muutaman päivän päästä brage ja alvari oli lähes viikon pidempään pellossa. Vertti ja brage suht tasoissa sadossa, alvarikin ehkä samaa tasoa vaikka sitä kuivuus ja halla keväällä kurittikin toisin kuin muita. Pidemmällä kasvuajalla sai hieman heikompaa hehtopainoa ts. 65-66 vrt noi kaks muuta 67-68. Sato sinänsä kaikissa erinomainen tälle vuodelle, kun multamaalla kasvoivat. Kavereilla ollut alvaria "kotipelloillakin" eikä oikeen oo vakuuttanut.

Arild teki komeaa laatua olosuhteisiin nähden. Ehkä satokin ko. kuivalta hietikko pelloltam jossa rapaa siellä täällä, ihan kelvollinen muutaman kilon yli 3800. Lähes nollaa kuivista kohdista, parhaista laikuista noin 7tn. Tähkät jäi lyhyeksi parhaissakin paikoissa, maksimissaan 22 jyvää mutta niissä kohdin sitten tiheyttä tolkuttomasti. Jostain syystä ei ollut missään kohtaa pitkiä tähkiä, ei löytynyt yli 20ha:n pellollta edes malliksi??
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2018
Iron antaa tasaisesti sen 4200-4500kg  lohkosta riippuen.

Ja on kuivaa puitaessa, 15-17%. Vähän turhan kuivaksi menee kun loppukosteudet on ollu 12,5 paikkeilla, olkoot, saa samalla hehtopainoa isommaksi kun kiertää kuivurissa.

Sateita lupailee, saas nähdä mitä kaura sanoo torstain tuulisateesta....

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159