Pelkkää apilaa saa hienosti viskailtuakin ja kun määrä pitää olla kilo-pari per hehtaari on jopa kätevää. Taitaa 12m leveydeltä saada heiteltyä. Äestät kylvökuntoon, viskaat apilat, kylvät viljan ja jyräät lopuksi.

Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.

Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?

Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.

Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?

Apila ei tunnu ymmärtävän millä vehkeellä se maahan laitetaan. Muutamankin isännän / naapurin / kollegan kans ihmeteltiin muutama vuosi sitten , että mitä tuo yks naapuri teki sänkipellollaan simultan nostolaite kone perässä. Sinne se veteli jotain vantaiden raitoja. Ja kas vaan syksyllä siellä kasvoi todella hyvä apila pitoinen nurmi. Sen verta hyvä nurmi, että tiedän sitä rehuksikin kysytyn

Luomussa voi olla eri säännöt, mutta itte sekoitellut tuota Bujrselea tai kylvänyt valmiilla seoksella. Viherlannoitus nurmi seos sisälsi puna ja valkoapilaa yht.20%. Tänä vuonna kylvin yhden lohkon Landmannen apilaisella seoksella, jossa vaan 15% apilaa. Sekin taisi olla hintsusti puna-apilaa sisältävä, loput alsikea.  Luulin tappaneeni apilan ruiskutuksella 20 g gratilia/ ha. Rikkaa, roskaa jonkin verran, mutta apila toipunut yllättävän hyvin mennä viikolla ti-pe ajanjaksolla. Jos tänään sai vettä, niin sato voi olla todella hyväkin.

Ei apilalla noin paljon typpeä saa. Valkomesikkä voi tuottaa hyvin onnistuessaan liki sen verran. Suojaviljaan kylvö on kuitenkin riski.

https://www.veed.ee/?id=43

En kyllä usko siihenkään täällä pohjoisemmassa. Virossa ehkä...
Nyt kyllä alkoi vaikuttaa trollaukselta, mutta vastaan silti asiallisesti.

Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.

Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?

Ei apilalla noin paljon typpeä saa. Valkomesikkä voi tuottaa hyvin onnistuessaan liki sen verran. Suojaviljaan kylvö on kuitenkin riski.

https://www.veed.ee/?id=43

En kyllä usko siihenkään täällä pohjoisemmassa. Virossa ehkä...
Nyt kyllä alkoi vaikuttaa trollaukselta, mutta vastaan silti asiallisesti.

Lainaus käyttäjältä: Jouko Jaakkola - 21.07.18 - klo:22:01

Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.

Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?

Niin miten sen laskee. Jos viljelee säilörehunurmea apila kasvustona ja jättää sen lannoittamatta kivennäismailla 2 korjuu kertaa. Siitä seuraa 200Kg/ha typpimäärän mahdollinen siirto johonkin muualle Sitä mitä se sitoo maaperään tai jätteisiin riippuu varmaan uskonto numerosta. Viikolla oli puhetta naapurin kanssa joka oli lukenut jostain lehdestä, että ihan sama typpi sinne maahan varastoituu korjaako sen nurmen pois vai ei. Siis kyse normi viherlannoitus nurmesta.

Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.

On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö

Valmiita seoksia kylvänyt joissa ollut p-apila 20% nurminata20% timotei60%, niin pelkkiä apilikoita niistä tulee yleensä ensimmäisen niiton jälkeen ja suojaviljaan kylvettynä ei ole ollut ongelmaa läpikasvun kanssa, kun normaali kylvötiheyttä käyttänyt ohralle tahi kauralle, tosin nurmen siemenmäärä ollut aika pieni, kun tarkoituksena enemmänkin maanparannus.  Enemmän melkein merkitsee maalajit joilla viljelee et mikä käytäntö toimii kylvösä ajatellen sen nurmen onnistumista tahi suojaviljan. Sit et jos nurmisato kerätään poies, niin nurmihan mm.ryöstää kalia tehokkaasti, et maanparannusta tahi lannoitus vaikutusta pohtiessa taitaa ainut vaihtoehto olla pelkkä murskaus ja viimeisellä murskaus kerralla viä nopea multaus murskauksen perään.

Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.

On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö

Niin siis itse jäin luomukurssilla siihen käsitykseen, että ainoastaan yhden vuoden typen keräys saadaan talteen. Apilalla se toisen satovuoden typenotto on tehokkaampaa ja sen vuoksi käytettäisiin 2 vuoden vln luomussa. Toinen syy on kai sitten se, että rikkoja päästään niittelemään enemmän ja kolmas syy on kai sitten ettei niitä vaikeita viljavuosia olisi niin paljon 

Itse näkisin valkomesikän paljon järkevämpänä. Ei vie kuin yhden vuoden ja varsinkin, jos on tavanomaisessa  niin kestää mcpa:ta jolla hankalat rikatkin voi torjua. Kylvö vain tehtävä oras vaiheessa mahdollisimman myöhään ja sittenkin olisi suositeltavaa olla lyhyen kasvuajan kasvi, että ehtii sadonkorjuun suorittaa aiemmin. Mitä tässä näitä luomu juttuja on tullut opiskeltua niin tämä tuntuu olevan se oikeiden luomutuottajien konsti jotka haluavat pellolla jotain tuottaakin eikä vain imuroida tukea. Näin saadaan vain pakollinen palkokasvi siihen kiertoon ja keskikesän kesantokin voidaan suorittaa normaalisti.

Lainaus käyttäjältä: Jouko Jaakkola - 21.07.18 - klo:22:54

Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.

On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö

Niin siis itse jäin luomukurssilla siihen käsitykseen, että ainoastaan yhden vuoden typen keräys saadaan talteen. Apilalla se toisen satovuoden typenotto on tehokkaampaa ja sen vuoksi käytettäisiin 2 vuoden vln luomussa. Toinen syy on kai sitten se, että rikkoja päästään niittelemään enemmän ja kolmas syy on kai sitten ettei niitä vaikeita viljavuosia olisi niin paljon 
Itse näkisin valkomesikän paljon järkevämpänä. Ei vie kuin yhden vuoden ja varsinkin, jos on tavanomaisessa  niin kestää mcpa:ta jolla hankalat rikatkin voi torjua. Kylvö vain tehtävä oras vaiheessa mahdollisimman myöhään ja sittenkin olisi suositeltavaa olla lyhyen kasvuajan kasvi, että ehtii sadonkorjuun suorittaa aiemmin. Mitä tässä näitä luomu juttuja on tullut opiskeltua niin tämä tuntuu olevan se oikeiden luomutuottajien konsti jotka haluavat pellolla jotain tuottaakin eikä vain imuroida tukea. Näin saadaan vain pakollinen palkokasvi siihen kiertoon ja keskikesän kesantokin voidaan suorittaa normaalisti.

Kiitos ! Innostuin mesikästä, alotin lukemaan tietoja siitä ja näyttää hyvältä vaihtoehdolta verrattuna apilaan

Miten toi valkomesikkä, jos kylväisi omana kylvönään keväällä, niin ehtiikö silloin tuottaa jo samalle kesälle kunnon kasvuston ja ehtiikö esmes kylvää viä samalle syksylle syysviljoja? Jos joutuu kuitenkin kylvämään erikseen varsinaisen kylvön jälkeen, niin onko järkevää ottaa riskiä siittä, et se puhaltaa varsinaisen pääkasvin läpite vaikeuttaen sadonkorjuuta?

Miten toi valkomesikkä, jos kylväisi omana kylvönään keväällä, niin ehtiikö silloin tuottaa jo samalle kesälle kunnon kasvuston ja ehtiikö esmes kylvää viä samalle syksylle syysviljoja? Jos joutuu kuitenkin kylvämään erikseen varsinaisen kylvön jälkeen, niin onko järkevää ottaa riskiä siittä, et se puhaltaa varsinaisen pääkasvin läpite vaikeuttaen sadonkorjuuta?

 Mesikkä on talviyksivuotinen, eikä saa päästää tekemään itävää siementä. Tyynelän tilan sivuilta lisää löytyy.

Miten toi valkomesikkä, jos kylväisi omana kylvönään keväällä, niin ehtiikö silloin tuottaa jo samalle kesälle kunnon kasvuston ja ehtiikö esmes kylvää viä samalle syksylle syysviljoja? Jos joutuu kuitenkin kylvämään erikseen varsinaisen kylvön jälkeen, niin onko järkevää ottaa riskiä siittä, et se puhaltaa varsinaisen pääkasvin läpite vaikeuttaen sadonkorjuuta?

Läpikasvu on toki riski, mutta jos pääsatokasvi on riittävän tiheää ja varjostavaa, riski on aika pieni. Lisäksi läpikasvutilanteessa se estää muiden rikkojen kasvun käytännössä kokonaan. Toinen riski suojaviljaan kylvettäessä on tuoksu. Joku kertoi jopa leipäviljaa hylätyn mesikän tuoksun vuoksi. Siksi hieman myöhempi kylvö olisi suotavaa. Mesikän olisi hyvä pysyä ensimmäisenä vuonna pysyä pääsatokasvin tähkän alapuolella. Tosin olen kyllä kuullut läpikasvaneestakin pellosta saadun sadon kelvanneen elintarvikkeeksikin. En ole itse vielä mesikkää kokeillut, mutta tarkoitus kyllä on.

Toinen riski on se, että jos se pääsee siementämään, siitä voi tulla aika hankala rikkakasvi. Niitto ei kuulemma lopettamisessa välttämättä toimi, koska varteen voi jäädä riittävästi energiaa tuottaa itäviä siemeniä. Pitäisi murskata.

Tommosenkin Manu-poika tehnyt.

Opinnäytetyö - Manu Huntus - Nurmijyrän suunnittelu ja valmistus  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120370/Huntus_Manu.pdf?sequence=1

Taitaa olla ihan muutaman kilsan päästä tuo manu…

Itse olen perustanut nurmet tähän asti aina suojakasvin kanssa. Aina sen ei tarvitse olla vilja mikä majailee perustettavan nurmen päällä. Suojakasvista on yleensä iso hyöty ja siitä saa korjattua sadon jonka pystyn hyödyntää. Kokoviljana tai vihantana korjattavat viljat on todella varma tapa perustaa nurmikasvustoja. Puitava viljakin onnistuu, mutta paljon epävarmempi jos/kun lakoutumista ilmenee. Lisäksi joskus todella harvaksi kylvetty viljakin voi intoutua kasvamaan liian tiheänä ja varjostaa liikaa. Viime syksynä tein kaikkien perustettavien nurmien päältä viljan pois kokoviljana ja nurmet onnistui aika lailla täydellisesti. Vihantana korjattavat viljat mahdollistaisi vielä nurmisadon ottamisen syksyllä.

Taitaa olla ihan muutaman kilsan päästä tuo manu…

 Vihantana korjattavat viljat mahdollistaisi vielä nurmisadon ottamisen syksyllä.

Ja mun ymmärryksen mukaan mahdollistaa reilun typpilannoituksen.