Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syysviljat 2018  (Luettu 85113 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljat 2018
On vaikea ymmärtää mikä SS:n hybridirukiin viljelyssä mättää. Täällä ja lähialueilla myös hybridioraat hipovat täydellisyyttä ja alaa on PALJON.  On kosteutta ja lämpöä.
Alkaa jo pelottamaan vanha kansan viisaus "syysvilja ei anna kahta kertaa kehua itseään".
SS:n kokemukset eivät ole siis lähellekään hybridien viljelyn koko totuus.

Ehkä Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla rukiille ovat niin hyvät olosuhteet, että hybridien potentiaali pääsee esille. Noin runsaan 10 v hybridikokeilujen jälkeen populaatioruis on lähes kolmenkymmenen harjoitusvuoden jälkeen näyttänyt pitkän ajan todellisen keskisadon hyvin lähelle hybridejä. Onhan tuo koeruuduillakin selvästi nähtävissä, että II ja III -vyöhykkeellä satotasot ovat tonneja paremmat.

Uusmaalainen luomuviljelijä sai 2011 ennätyssadon hybridistä, 4700 kg. Taisi olla itsellä melko vähin panoksin 6700 kg. Mutta sitten toteaa 2010 -vuosista eteenpäin kokemuksella: "Viimeaikaiset talvituhot ovat vaikuttaneet siihen, että Laine ei luovu populaatiorukiin viljelystä. Viljelijällä on kokemusta siitä, että vaihtelevissa kasvuoloissa populaatiolajikkeet ovat usein viljelyvarmempia kuin taas hybridilajikkeilla haetaan huippusatoja. Luomussa syysrukiin viljely tulee luontevasti nurmen lopettamisen jälkeen."

En siis ole ainoa, joka on huomannut hybridin saattavan myös tuottaa pettymyksen. Sitten tuhannen euron siemensäkki kahdeksalle hehtaarille, viidenkympin Sluxx-levityskerrat, pellon reunat keltalappuja rivissä, kaksi kestakkiruiskutusta, mangaaneja, lehtivirkistettä, buctriilit, koska eipäs olekaan hybridipelto kesällä puhdas, talvituhoannos kahdella kalleimmalla aineella, mitä löytyy, pitäähän siitä noilla perusteilla jo tullakin pari tonnia 160 euron ruista enempi ! Ja voi lisäksi huomauttaa tässä, että varhaisella elokuulla orastuessa hybridirukiilla on erittäin yleinen näkymätön vihollinen, joka vaivaa tuulen alapuolella olevia peltolohkoja, 30 metriä ojasta käytännössä häviää hiljakseen, kun syyskuussa kylvetty populaatiolajike vain rehevöityy. Vielä 100 m päässä lehtien reunat ovat violettiin vivahtavat, ja kasvu pysähtyy. Olen melko varma, että versojen kasvu pysähtyy, vaikka ei värinmuutostakaan näkyisi ! En halua olla kiusana kunnon viljelijöiden syystoimenpiteille, täällä kun syksyisin yleensä aina tuulee niin että haalarit pyörivät päällä.

Tavanomaisella rukiilla kasvinsuojelukustannus, poislukien minimiannos jotain Expressiä, on ollut nolla. Kylvämään ehtii syyskuullakin. Lannoituskin kohtuullinen, eikä torajyviä ole tarvinnut viljakasassa surkutella. Ainoa paikoin kestämätön ongelma on ollut lako, ja jos siitä onkin aina selvitty, sen jälkeinen  maan muokkauksen mahdottomuus on laittanut katumaan. Pahnan määrä on ollut jotakin aivan kamalaa. Korrensääteitä en sitten vaan osaa käyttää, tai en uskalla käyttää, mm. 2010 poistin rukiin tähkät reippaalla korrensäädekäsittelyllä, kun tuli silloiset ennätyshelteet ja rutikuiva loppukesä.

Hybridi ei pahnalla ole kiusannut, ei kyllä jyvilläkään maineensa mukaisesti sitten.

Mielestäni osaan erikoisviljellä, ja osaan harvaankylvää riittävän aikaisessa matalaan, kahdestikin samana syksynä, kuten syysrapsilla. Ne, jotka ottavat esille Perniön tämän syksyn satokisavoittajat, juu kävin tietystä syystä touko-kesäkuussa päivittäin Alholankodissa siinä keskustan eteläpuolella, ja muistan kun siinä keväällä Perniössä iski vähintään 20 mm ukkoskuuro, niin että vesilätäköt niillä tuuheilla ruislohkoilla kiiltelivät monta päivää. Meidän suunnassa ei tippaakaan. Silloin saattoi nähdä, että kasitonnarille mennään.

Olihan puolalainen Amilo-ruiskin aikanaan oikea satotykki, itsellä ei onnistunut kertaakaan. Samaa aikanaan kuuntelin,  mikä sussa oikein on vikana, Amilo on tuplasti parempi, ja helppoa kuin heinänteko. Olen kyllä miettinyt tätä, kyseessä lienee talvien märkyys, useat pakkaskaudet ja kolme kertaa samana talvena tuleva äkkikevät, jo helmikuulta lähtien. Talvikaraistumisen vahvuudesta ja sen purkautumisen herkkyydestä taitaa olla kyse, ja virkistävän sateen puuttumisestä huhti-toukokuulla ?

Jos tuo kastelulaitehankinnan orastava suunnitelma tuosta etenisi, niin voisin valmistella jonkun hybridiruis-palstan vielä.

Tammikuun lopussa 2008 ei paljon talvesta ollut tietoa. Ruis oli ollut kasvussa jo 5 kk. Eipä tuo maaliskuun jääkenttätakatalven jälkeen ollut enää yhtä hieno. Kasvoi kuitenkin, oli muistaakseni Riihi-ruista.



-SS-

Viimeksi muokattu: 16.10.18 - klo:12:35 kirjoittanut -SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12200
  • Virolaista kiitos!
Vs: Syysviljat 2018
Ei vakuuta hybridit täälläkään. Kyllä nämä esitetyt ongelmat ovat edelleen ihan ajankohtaisia, en jaksa niitä uudelleen tähän kirjoittaa. Tuntuu siltä, että Reettakin on yllättävän nättinokkainen. Tuo 3cm tuntuu liian syvältä kylvöasetukselta. Oikeastaan nyt näillä viime päivien lehmänhenkäyskeleillä kasvusto on alkanut rehevöityä. Tosin eilen oli 34 peuraa mylläämässä, joten eiköhän se rehevyys vielä taltu.

Edelleen ihmetyttää millä esi-isämme ovat selvinneet hengissä tällaista kasvia viljelemällä. No, kyllähän niitä nälänhätiä taisi ollakin...

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 396
Vs: Syysviljat 2018
Jostain syystä rukiin viljely on tullut vaikeammaksi viime vuosina. Uran alkutaipaleella tuli viljeltyä ruista aika lailla, lajikkeet oli mitä oli ja aina tuli satoa vähintään valtakunnan keskisadon verran, normaalisti tuplat. Hinta ja kannattavuus tietysti sitämyöten kohdillaan.

Hybridien kanssa olen yrittänyt viime vuosina muutaman kerran. Ei onnistu: kylvönaika on liian kiireinen, huonoa orastumista, kahukärpäsiä, hankalia talvia jne... Populaatiolajikkeet meni vähän paremmin, mutta huono hinta lopetti niidenviljelyn.

Hintahan ratkaisee: nykyisellään ei kiinnosta.

4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 526
Vs: Syysviljat 2018
Hybridin lumihomeet torjuttu tänään Amistar + Basso yhdistelmällä. Olisihan tuossa Yaran Matrac pro kannujakin ollut mutta en jaksanut kaataa sitä sementtiä jämähtämään ruiskunpohjalle talveksi. Uskoisin että noista on enemmän sitten hyötyä kauralle kun kasvukausi on vauhdissa ja ilmat +20c lämpimämpiä. Ehkä takana on myös pientä pettymystäkin kun kauppias on saanut pari kertaa myytyä sylillisen erilaisia kannuja ruiskutettavaksi hehtaaria kohden mutta tulokset ovat olleen samaa tasoa 0-ruutujen kanssa. Näiden 5-vuoden isännyyden aikana se sinisilmäisyys myyjien hopotusta kohden on vähentynyt.

Ei ehkä kasvin kannalta vielä ihan optimaalisin yhdistelmä mutta isännän kannalta on mukavampaa tehdä se hyvän sään aikana. Sen yhden kerran kun aamulla sulattelin vesivaunun jäätyneitä letkuja marraskuussa niin totesin että on parempi pitää konehallin ovet kiinni lokakuun lopusta huhtikuun alkuun asti.  Suopi tämä päivätyöläinen taas keskittyä rahantekoon 8.00-16.00
Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.

myllymäki

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 93
Vs: Syysviljat 2018
Perjantaina kylvetty Ceylon oli jo itänyt tänään.
Olosuhteet ovat mainiot. Syyskuun puolivälissä kylvetty
Agat-ruis n. 15 cm pitkää.
Vanhan kansan kylvöpäivämäärät voisi jo unohtaa !

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljat 2018
Perjantaina kylvetty Ceylon oli jo itänyt tänään.
Olosuhteet ovat mainiot. Syyskuun puolivälissä kylvetty
Agat-ruis n. 15 cm pitkää.
Vanhan kansan kylvöpäivämäärät voisi jo unohtaa !

Olen varsin samaa mieltä. Syysnisu ainakin tykkää talvehtia pienempänä. Eihän 20-30 kg typpeä riitä elokuun puolivälistä millään 3-4 kuukaudeksi kasvukautta.

-SS-

Jippo

  • Vieras
Vs: Syysviljat 2018
Perjantaina kylvetty Ceylon oli jo itänyt tänään.
Olosuhteet ovat mainiot. Syyskuun puolivälissä kylvetty
Agat-ruis n. 15 cm pitkää.
Vanhan kansan kylvöpäivämäärät voisi jo unohtaa !

Jos alkaa syksyt tämmösiä olemaan, niin rukiin voi tosiaan kylvää silloin kun ehtii, eikä silloin kun on paappojen hokema kylvöaika.
Eli syyskuu ihan hyvää kylvöaikaa tälläsenä "saksalaisena syksynä"

Viimeksi muokattu: 17.10.18 - klo:07:38 kirjoittanut Jippo

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 603
Vs: Syysviljat 2018
Syyskuun 2 eka viikkoa täällä ihan tyypillistä kylvöaikaa rukiille.
Syysvehnät sitten syys-lokakuun vaihteesta alkaen. Viimeisin näkemäni ja myös onnistunut syysvehnän kylvö tehtiin 21.10 sokerijuurikkaan jälkeen pari vuotta sitten.
Myöhäisemmillä kylvöillä välttää kahukärpäset, etanat ja myös lumihome ongelma pienenee huomattavasti. Enpä ole nähnyt ruiskuttajia kun aiemmin syksyllä hätähousujen pelloilla kahukärpästä torjumassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljat 2018
Ehkä hybridirukiin koulutuksessa esitetty vähäinen kylvötiheysvaatimus onkin jokin virheellinen uskomus. Jos laittaa 250 kg/ha, olen varma, että kunnon orasturkki tulee. Saa siinä kahukärvänenkin nakertaa, sekä etana. Lumihometta meillä päin ei juuri koskaan ole ollut, kun ei ole luntakaan ollut.

Mutta tuollaisiin kylvömääriin hybridisiemen on kerta kaikkiaan liian kallista. Siinä ei ole mitään järkeä. Muistan kun Murtolan palstalla näitä ongelmia vielä esiintyi, mutta täällä tuntuu olevan 8 tonnia se lähtötaso.

Hybridikasitonnareissa on sekin ominaisuus, että alustaksi olisi saatava maksimilannoituksen mahdollistava kasvi, satotasokorjauksen takia. Harva etelän kuivilla elävä vilja kuitenkaan mahdollistaa elokuun kylvöä. Viherlannoitusvuodet mailasella ym. korkean typen lupiinilla, siitä viimeisen hernekesän keskellä kunnon pikakesanto alle, tuolloin on keinolannoituksen satokorjausvuodet käytetty onnistumisen kampittamiseen, vaikka juuri tuolloin se kasitonnari olisi tavoiteltavissa.

-SS-

Ruisrypsimohralvehnä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 341
Vs: Syysviljat 2018
Joko uskaltaa ensi vuoden viljelysuunnitelmaan kirjata kevätrypsin sänkeen kerta äestyksellä ruista laittaa. Kylvöpäivä olisi silloin noin 15.9. Tänä vuonna se olisi ollut paras kylvöpäivä. Ainakin kymmenen hehtaarin kylvö vois olla koealaa. Säästäisi ainakin muokkauskuluissa, Ja rypsihän on erinomainen esikasvi viljoille. Taidanpa kirjata sinne ja kokeilla ensi vuonna.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12200
  • Virolaista kiitos!
Vs: Syysviljat 2018
Kylvöpäivän lisäksi on toinenkin merkityksellinen ajankohta, nimittäin itämispäivä. Ruis ollut maassa nyt tasan kaksi kuukautta. Peurat pitäneet huolen, ettei rehevöitymisongelmia ole ollut. Myönnän, että viimeisen viikon aikana on maakunnassa alkanut näkyä melkoisen sankkoja kasvustoja ja niille voisi olla hyväksi ajaa talvituhoaineita. Olen samoilla linjoilla hybridirukiin kanssa siitä, että perustaminen on saatava onnistumaan ja esikasvi täytyy olla joku todella pätevä. Sänkikesanto oli aika kauheaa kilsiäistä, eikä siitä monin paikoin olisi saanut hybridille hyvää alustaa. Heinännurmi kynnettynä olikin jo toistamaata, mutta eipä sitä viitsinyt rukiille uhrata, kun varastossa on melko hyväksi sadontuottajaksi osoittautunut Skagen syysvehnä. Sen kasvustoon voikin olla ihan tyytyväinen. En ole jaksanut selvittää paljonko kilsiäisiin jäi siemeniä, mutta on tuuhentunut ihan sopivaksi ja kaikki asiat näyttää nyt olevan muutenkin ok. Ruisku on ollut jo pitkään talviteloilla ja mangaanipurkit kaupassa. Siellä niiden lienee hyvä olla lämpimässä varastossa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljat 2018
Yksi mikä on jäänyt itseltä huomioon ottamatta, on hybridien nopea itämättömäksi  muuttuminen. Syksyksi 2017 varattu säkki tuli hiukan myöhään, kun tilasin vasta kesällä, ja kylvöajatus jäikin ainaisten sateiden vangiksi. Säilytin pussia sisätiloissa , kuivassa ja huoneenlämmössä. Näyttääkin itäneen heikommin kuin pitäisi. 2016 syksyllä kylvetyn SU Performerin itävyys oli jo nolla. Kokeilin loppupalstaa siemenen loputtua, ei toiminut. Ei tullut oraan orasta. TOS Reetalla paikattiin reipas annos, ja nyt oras siinä kohdassa on jopa paremman näköistä.

Aika ohut ikkuna on hybridiä tilata, talvella ehkä saat ylivuotisia jo valmiiksi, keväällä hyvät on jo loppu, Picassoa saatavana vaan sitten, talvituho 90%.

-SS-

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 603
Vs: Syysviljat 2018
Pakko sanoa että olen tyytyväinen vaikka pakko myös myöntää että en näytä olevan alueen muita viljelijöitä parempi.
Cossani. Kylvetty 6.9, siemen 70kg/ha, typpeä 27kg/ha, ei mitään muita hoitotoimenpiteitä eikä kikkailuja.

,

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljat 2018
Pakko sanoa että olen tyytyväinen vaikka pakko myös myöntää että en näytä olevan alueen muita viljelijöitä parempi.
Cossani. Kylvetty 6.9, siemen 70kg/ha, typpeä 27kg/ha, ei mitään muita hoitotoimenpiteitä eikä kikkailuja.


Onko runsasmultaisen kuusikon raivio tai sitten hieno hieta ruskeasta sävystä päätellen. Pahasavi on märkänäkin sinertävää, hiesu vaaleankeltaista. Savella ja hiesulla ei auta, vaikka olisi vihreitä vinoneliöitä päällekkäin, jotenkaan hybridi ei halua itää. Sitten kun saa ehkä idättämällä etukäteen kasvamaan, kasvaa kyllä.

Olen saanut hybridin laikuittain kasvamaan parhaiten metsänreunoissa, joissa punertavaa hiekkaa tai sitten ylösajettu entinen tienpohja, jossa hiekka runsaasti sekoittuneena maaperään. Nuo hiekkatöyräät eivät salli mitään kasvinsuojelua oikein, ovat sosialisoidut taajaman vedenhankintavarauksiin.

-SS-

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 603
Vs: Syysviljat 2018
Lounais-Suomen hietasavea on. Kynnetty 2003 jurtin viljelyn loputtua ja 2017.
Muuten suorakylvössä ilman mitään muokkauksia.