Tuossa on molemmin puolin tietä härkäpapua, eilen ajelin traktorilla kotiin ja naapurin isäntä autoineen tuli perässä. Oli kuulemma perhosta ilmassa traktorin perässä ihan pilvenä. Edellisenä yönä pavunviljelijä ruiskutti peltonsa toiseen kertaan. Puolet on kaluttu niin ettei ole kuin tikkuja pystyssä, valvatitkin syöty lehdettömiksi. Rapsit näyttävät olevan jo turvassa, ei niissä ole salaatinsyöjille enää mitään kun lehdet ovat kuihtuneet pois. Pavussa on edelleen kukkia, mikä houkuttelee perhosia.

Joka vuosi on näköjään joku hysteria menossa, toissa vuonna vouhotettiin kaalikoista, viime vuonna sateista ja nyt yökkösistä, aina on jotain hysterisointia erikoiskasvien ympärillä.
Mitähän ensi vuonna?

Joka vuosi on näköjään joku hysteria menossa, toissa vuonna vouhotettiin kaalikoista, viime vuonna sateista ja nyt yökkösistä, aina on jotain hysterisointia erikoiskasvien ympärillä.
Mitähän ensi vuonna?

Naapuri konfiskoi maat?

Onko noista Tukesin hyväksymistä aineista joku sellanen, että se tehoaa Gammayökköseen, vai onko vaan luuloa. Esim. tuhooko kestak perhoset vai toukat, vai molemmat, vai ei kumpiakaan. Ainakin kaalikoin torjuntaohjeissa sanotaan, että pyretroidit tehoavat huonosti toukkiin, ja Avaunt paremmin

Joka vuosi on näköjään joku hysteria menossa, toissa vuonna vouhotettiin kaalikoista, viime vuonna sateista ja nyt yökkösistä, aina on jotain hysterisointia erikoiskasvien ympärillä.
Mitähän ensi vuonna?

Helpompaa kun pitäytyy perinteisissä viljelykasveissa. Alkaa sitten viljellä noita erikoiskasveja kun niiden hinta on sellainen, että hommassa on jotain järkeä. Joku härkäpapukin on sellainen, että omat satovaihtelut sillä on lähese nollasta 3,5tn/ha. Liian iso haarukka.

Lainaus käyttäjältä: UoleviUU - 02.08.18 - klo:10:35

Joka vuosi on näköjään joku hysteria menossa, toissa vuonna vouhotettiin kaalikoista, viime vuonna sateista ja nyt yökkösistä, aina on jotain hysterisointia erikoiskasvien ympärillä.
Mitähän ensi vuonna?

Helpompaa kun pitäytyy perinteisissä viljelykasveissa. Alkaa sitten viljellä noita erikoiskasveja kun niiden hinta on sellainen, että hommassa on jotain järkeä. Joku härkäpapukin on sellainen, että omat satovaihtelut sillä on lähese nollasta 3,5tn/ha. Liian iso haarukka.

Tässä luomussa ja minun viljelysysteemissäni on härkäpavulla useita tärkeitä tehtäviä:

Ensinnäkin tietysti tuottaa mahdollisimman hyvää satoa ja sitä kautta rahaa tilille.

Toinen lähes yhtä tärkeä tehtävä on tuottaa typpeä maahan oman tarpeensa lisäksi myös seuraavan vuoden yleensä kevätviljalle.

Se on myös juuristoltaan runsas ja sen maata parantava vaikutus on yksivuotisista kasveista parhaasta päästä.

Sen juurieritteiden ainakin pitäisi olla varsin tehokasta irrottamaan ravinteita maahiukkasista, jolloin myös niitä jää myös seuraaville kasveille.

Lisäksi luomussa on 30 % palkokasvivaatimus viljelykierrossa. Sitä voi toki kattaa vaikkapa virnalla tms, mutta satokasvista saa tuottoakin. Hernekin on typensitojana hyvä, mutta juuristoltaan ja ehkä myös rikkakasvien torjuntakyvyltään papua heikompi. Ja oman kokemukseni mukaan herneen viljelyvarmuus on papuakin huonompi. Samalla kotimaisen valkuaisen tase paranee ja ulkomaisen soijan tarve vähenee.

Siksi viljelen papua runsaasti ja sadon onnistuessa hyvin, olen tyytyväinen hyvään satoon ja sen tuottamaa hyvään tiliin. Jos papu epäonnistuu, lohduttaudun sen maanparannusvaikutuksella ja typellä, mitä se on tuonut seuraavalle viljelykasville.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.08.18 - klo:07:51

Lainaus käyttäjältä: UoleviUU - 02.08.18 - klo:10:35

Joka vuosi on näköjään joku hysteria menossa, toissa vuonna vouhotettiin kaalikoista, viime vuonna sateista ja nyt yökkösistä, aina on jotain hysterisointia erikoiskasvien ympärillä.
Mitähän ensi vuonna?

Helpompaa kun pitäytyy perinteisissä viljelykasveissa. Alkaa sitten viljellä noita erikoiskasveja kun niiden hinta on sellainen, että hommassa on jotain järkeä. Joku härkäpapukin on sellainen, että omat satovaihtelut sillä on lähese nollasta 3,5tn/ha. Liian iso haarukka.

Tässä luomussa ja minun viljelysysteemissäni on härkäpavulla useita tärkeitä tehtäviä:

Ensinnäkin tietysti tuottaa mahdollisimman hyvää satoa ja sitä kautta rahaa tilille.

Toinen lähes yhtä tärkeä tehtävä on tuottaa typpeä maahan oman tarpeensa lisäksi myös seuraavan vuoden yleensä kevätviljalle.

Se on myös juuristoltaan runsas ja sen maata parantava vaikutus on yksivuotisista kasveista parhaasta päästä.

Sen juurieritteiden ainakin pitäisi olla varsin tehokasta irrottamaan ravinteita maahiukkasista, jolloin myös niitä jää myös seuraaville kasveille.

Lisäksi luomussa on 30 % palkokasvivaatimus viljelykierrossa. Sitä voi toki kattaa vaikkapa virnalla tms, mutta satokasvista saa tuottoakin. Hernekin on typensitojana hyvä, mutta juuristoltaan ja ehkä myös rikkakasvien torjuntakyvyltään papua heikompi. Ja oman kokemukseni mukaan herneen viljelyvarmuus on papuakin huonompi. Samalla kotimaisen valkuaisen tase paranee ja ulkomaisen soijan tarve vähenee.

Siksi viljelen papua runsaasti ja sadon onnistuessa hyvin, olen tyytyväinen hyvään satoon ja sen tuottamaa hyvään tiliin. Jos papu epäonnistuu, lohduttaudun sen maanparannusvaikutuksella ja typellä, mitä se on tuonut seuraavalle viljelykasville.

En nyt ole ihan varma tuosta luomun viljelykierrosta, mutta käsittääkseni apila täyttää tuota 30% palkokasvivaatimusta. Ja sitä on kuitenkin oltava maksimissaan se 1 vuosi 4 vuodesta. Ja tähän jos lasketaan suojaviljaan kylvö niin se 30% täytyy. Tällöin voidaan viljellä 3 vuotta viljaa. Näin ainakin itse ajettelin sellaisilla lohkoilla tehdä, johon on mahdollisuus levitellä lietettä. Tällöin ainakin tokalle ja kolmannelle viljavuodelle saa paukkuja lietteestä, miksei ekallekkin jos apila on heikko. Tietysti muutama lohko on sellaisia johon ei lietettä pysty ajamaan ja näillä täytyy sitten varmaan noudattaa tuota luomun "peruskiertoa" joko yhdellä tai kahdella vuodella vln.

Luulen, että luomun lisääntyessä papua alkaa tulemaan markkinoille enemmän, se kun on tavallaan aika pakollinen kasvi siellä kierrossa, jos ei lantaa ole saatavissa. Mahtaako sadolle olla sitten kysyntää ja mikä on hinta? Jos hinta nyt pyörii 350e paikkeilla niin en ihmettelisi yhtään jos tippuu 200e paikkeille. Ei oikein huvita heikoilla epävarmoilla satotasoilla tuon viljely. Tiedä sitten jos tuo uusi lajike tai muut tulevat uudet olisi varmempia sadontuottajia. Tottakai jokaisen viljelykasvin kohdalla on sama riski. Kauran ja rukiin näkisin toisina hyvin epävarmoina kasveina luomussa. Näiden viljely tulee taatusti lisääntymään niin ehkä hinnatkin tulevat varmimmin tippumaan. Luomumallasohra voisi olla varmin hinnanpitäjä. Tämä nyt vain on omaa pohdintaa joka ei perustu oikein mihinkään.

Kävin omilla rypsillä, se on siinä vaiheessa, että lehdet keltaisia, ei kai se maistu niille? Useassa paikassa,  mutta ei koko pelto,  oli lehdissä reikiä. Se on varmaan näitä tavalisempien ötökoitten syömiä.

16.5 kylvettyt, näillä lämmöillä ei mahdotonta että se pitää muuttaa väriä ja kypsyä.

Kävin omilla rypsillä, se on siinä vaiheessa, että lehdet keltaisia, ei kai se maistu niille? Useassa paikassa,  mutta ei koko pelto,  oli lehdissä reikiä. Se on varmaan näitä tavalisempien ötökoitten syömiä.

16.5 kylvettyt, näillä lämmöillä ei mahdotonta että se pitää muuttaa väriä ja kypsyä.

Lehdethän on lähes kaikki jo karisseet, joten olennaista on tietää, että syökö ne lituja? Litusääskin toukkiakin on havaittu, ne ainakin syö lituja ja siemeniä.

Tuulet ovat vieneet yökköset mennessään. Silti, rapsi alkaa ruskettua hiljakseen. Voi olla, että elokuulla puidaan.

-SS-

Tuulet ovat vieneet yökköset mennessään. Silti, rapsi alkaa ruskettua hiljakseen. Voi olla, että elokuulla puidaan.

-SS-

Kaaliperhoja aivan rutosti.

Ne yäköt on pääosin hävinnyt mutta savikkapelloissa on outoa valoa, eiku se oliki Juice joka laulo oudosta valosta, siis outoa vaalenemista, ja vielä niin että reunasta katsoen semptiita (murresana) kummia alueita pitkin peltoa. Ei siis tasasta tuuleentumiseen viittaavaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.08.18 - klo:18:27

Tuulet ovat vieneet yökköset mennessään. Silti, rapsi alkaa ruskettua hiljakseen. Voi olla, että elokuulla puidaan.

-SS-

Kaaliperhoja aivan rutosti.

Ne yäköt on pääosin hävinnyt mutta savikkapelloissa on outoa valoa, eiku se oliki Juice joka laulo oudosta valosta

Poika poika.

Juice ei koskaan laulanut biisiä ”Outoon valoon”

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.08.18 - klo:07:51

Lainaus käyttäjältä: UoleviUU - 02.08.18 - klo:10:35

Joka vuosi on näköjään joku hysteria menossa, toissa vuonna vouhotettiin kaalikoista, viime vuonna sateista ja nyt yökkösistä, aina on jotain hysterisointia erikoiskasvien ympärillä.
Mitähän ensi vuonna?

Helpompaa kun pitäytyy perinteisissä viljelykasveissa. Alkaa sitten viljellä noita erikoiskasveja kun niiden hinta on sellainen, että hommassa on jotain järkeä. Joku härkäpapukin on sellainen, että omat satovaihtelut sillä on lähese nollasta 3,5tn/ha. Liian iso haarukka.

Tässä luomussa ja minun viljelysysteemissäni on härkäpavulla useita tärkeitä tehtäviä:

Ensinnäkin tietysti tuottaa mahdollisimman hyvää satoa ja sitä kautta rahaa tilille.

Toinen lähes yhtä tärkeä tehtävä on tuottaa typpeä maahan oman tarpeensa lisäksi myös seuraavan vuoden yleensä kevätviljalle.

Se on myös juuristoltaan runsas ja sen maata parantava vaikutus on yksivuotisista kasveista parhaasta päästä.

Sen juurieritteiden ainakin pitäisi olla varsin tehokasta irrottamaan ravinteita maahiukkasista, jolloin myös niitä jää myös seuraaville kasveille.

Lisäksi luomussa on 30 % palkokasvivaatimus viljelykierrossa. Sitä voi toki kattaa vaikkapa virnalla tms, mutta satokasvista saa tuottoakin. Hernekin on typensitojana hyvä, mutta juuristoltaan ja ehkä myös rikkakasvien torjuntakyvyltään papua heikompi. Ja oman kokemukseni mukaan herneen viljelyvarmuus on papuakin huonompi. Samalla kotimaisen valkuaisen tase paranee ja ulkomaisen soijan tarve vähenee.

Siksi viljelen papua runsaasti ja sadon onnistuessa hyvin, olen tyytyväinen hyvään satoon ja sen tuottamaa hyvään tiliin. Jos papu epäonnistuu, lohduttaudun sen maanparannusvaikutuksella ja typellä, mitä se on tuonut seuraavalle viljelykasville.

Juurieritteet tai pikemminkin niiden puute ovat kaksisirkkaisten positiivinen asia. Viljojen juurieritteet suosivat pieneliöitä, jotka tuhoavat humusta. En jaksa nyt kaivaa lähdettä, mutta siitä on suhteellisen uusi tutkimus.