Kriisikokouksissa voisi ehdottaa TOS-järjestelmän alasajoa. Se on samanlainen huijaus kuin sähkönsiirtoyhtiöt. Laillisesti ryöstetään kansalaisia. Ja aina vedotaan johonkin keksittyyn.

Mistäs ne mulkerot jätkänkynttilä-festarit ja muut tärkkiperuna-bileet järjestää jos ei laillinen ryöstö ole sallittua?

mulla nyt muutakin hakusessa.   mut miten markkinatalous ja maatlous oikein liittyy toisiinsa?    eihän edes nuo viisaammat osaa noita selittää saati sit meikä...

markkinatalous... kilpailu, kysyntä ja tarjonta.

suunnitelmatalous, jossa valtio päättä mitä tuotetaan, kuinka paljon ja kenelle tuotanto jaetaan.

Jos maatalous perustusi markkinatalouteen, niin katovuosina ihmisiä kuolisi nälkään, koska hinnat karkaisivat köyhemmältä kansanosalta ja kaupungeissa syntyisi levottomuuksia. Tässä on peruste, miksi ruuantuotanto pitää olla valtion ja poliitikkojen ohjauksessa. Normaalien vuosien tuotanto vähenisi vastaamaan kulutusta, varmaan meillä ei olisi tuotantoa juuri ollenkaan, ellei sitä valtion toimesta tuettaisi. Maataloustuotteet kuuluisivat siihen monien muiden tuoteryhmien joukkoon joka olisi täysin tuontitavaraa.

Markkinatalous voi toimia myös käänteisesti, Ikean malliin.... siellähän lähtökohta on se, että tuoteen hinta on sellainen että jokaisella on siihen varaa, tuote tehdään siis ostajan ehdoilla. Tarjouskilpailussa vain laatu ratkaisee, kuka suunnittelee ja valmistaa parhaan jakkaran, jonka hinta on 20 €. Tämä ajattelu auttaisi myös maajusseja, meillähän tuotteiden hinnat on markkinatalouden ulkopuolella... lasketaan siis mitä saadaan aikaiseksi, kun kaikki kulut pistetään minimiin. Voi joutua sutimaan vanhan traktorin vanteet punaiseksi, jos on pakkomielle ajaa punavanteisella traktorilla

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.08.18 - klo:21:41

mulla nyt muutakin hakusessa.   mut miten markkinatalous ja maatlous oikein liittyy toisiinsa?    eihän edes nuo viisaammat osaa noita selittää saati sit meikä...

markkinatalous... kilpailu, kysyntä ja tarjonta.

suunnitelmatalous, jossa valtio päättä mitä tuotetaan, kuinka paljon ja kenelle tuotanto jaetaan.

Jos maatalous perustusi markkinatalouteen, niin katovuosina ihmisiä kuolisi nälkään, koska hinnat karkaisivat köyhemmältä kansanosalta ja kaupungeissa syntyisi levottomuuksia. Tässä on peruste, miksi ruuantuotanto pitää olla valtion ja poliitikkojen ohjauksessa. Normaalien vuosien tuotanto vähenisi vastaamaan kulutusta, varmaan meillä ei olisi tuotantoa juuri ollenkaan, ellei sitä valtion toimesta tuettaisi. Maataloustuotteet kuuluisivat siihen monien muiden tuoteryhmien joukkoon joka olisi täysin tuontitavaraa.

Markkinatalous voi toimia myös käänteisesti, Ikean malliin.... siellähän lähtökohta on se, että tuoteen hinta on sellainen että jokaisella on siihen varaa, tuote tehdään siis ostajan ehdoilla. Tarjouskilpailussa vain laatu ratkaisee, kuka suunnittelee ja valmistaa parhaan jakkaran, jonka hinta on 20 €. Tämä ajattelu auttaisi myös maajusseja, meillähän tuotteiden hinnat on markkinatalouden ulkopuolella... lasketaan siis mitä saadaan aikaiseksi, kun kaikki kulut pistetään minimiin. Voi joutua sutimaan vanhan traktorin vanteet punaiseksi, jos on pakkomielle ajaa punavanteisella traktorilla

Sateenvarjojen myynti poudalla on hiukka eri asia kuin ruuan myynti nälkäisille kun  ei olemitä myydä.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 02.08.18 - klo:21:48

Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi..

Odotinkin milloin tämä kommentti tulee, ei siinä pitkään mennyt. =) Grilliyrittäjän kasvisgrilli tarjoaa syötäväksi laadukkaita, kotimaisia ja kotimaassa jalostettuja tuotteita, mutta jos on kesäloma-ajaksi raahannut snagarinsa uimarannalle, mutta koko kesä sataa kuin aisaa, eikä uimareita kertakaikkiaan käy, niin mitä se tekee? Kiskoo snagarin takas kaupunkiin, polkee talven kovempaa ja syö kengänpohjiaan kun kaikki raha menee grillikokpin kuluihin, duunarin palkkaan ja epäonnistuneen kesän rantapaikan vuokraan. Jouluksi varattu Mallorcan loma täytyy yrittää jollekin saada myytyä, kun ei ole varaa palkata duunari saati laittaa kioskia välipäiviksi kiinni.

Ai niin, sori unohdin, makkaraperunat ei kuole...

sulla on hyvä mielikuvitus, tuskin on tosielämästä tämä kirjoitus.

Tiedän yhden nakkikioskin pitäjän ja sillä on kyllä duunareita hommissa... luulen, että on käynyt jossain lomareissuillakin, eikä ole joutunut kengänpohjia syömään. Käsittäkseni nakkaribisnes on kullan vuolentaa. Heikin tai tuttavallisemmin Hesen nakkarit eivät ole kasvisgrillejä, olisko siinä sun kuvitteellisen esimerkkigrillin suurin ongelma?

Mää voisin lähtee sinne Mallorcal

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 03.08.18 - klo:18:58

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 03.08.18 - klo:13:03

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 03.08.18 - klo:07:46

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 02.08.18 - klo:21:48

Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi..

Odotinkin milloin tämä kommentti tulee, ei siinä pitkään mennyt. =) Grilliyrittäjän kasvisgrilli tarjoaa syötäväksi laadukkaita, kotimaisia ja kotimaassa jalostettuja tuotteita, mutta jos on kesäloma-ajaksi raahannut snagarinsa uimarannalle, mutta koko kesä sataa kuin aisaa, eikä uimareita kertakaikkiaan käy, niin mitä se tekee? Kiskoo snagarin takas kaupunkiin, polkee talven kovempaa ja syö kengänpohjiaan kun kaikki raha menee grillikokpin kuluihin, duunarin palkkaan ja epäonnistuneen kesän rantapaikan vuokraan. Jouluksi varattu Mallorcan loma täytyy yrittää jollekin saada myytyä, kun ei ole varaa palkata duunari saati laittaa kioskia välipäiviksi kiinni.

Ai niin, sori unohdin, makkaraperunat ei kuole...

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.08.18 - klo:07:54

ja eiks net kaupuntisa osaa nuita muualla kuin veten rannoilla syötä?   sateen lomassa..

Oksalla näkyy olevan toi markkinatalous ja yleensäkin ihmisten käyttäytyminen vähän hakusessa? Osaahan ne kyllä. Mutta miksi pitäisi?

Sammakko sen sijaan kuvaa hyvin sen, mitä on oikeiden yrittäjien riski. Teet päätöksen, vuokraatko myyntipaikan eli et. Jos vuokraat ja sattuu kesä, että rannalla käy keskimäärin 100 per päivä, joista joka kymmenes ostaa jotakin, niin  hyvä jos saat edes kulut ja vuokrahat, palkkaa ei tule. Jos taas päivässä käy aurinkoisena vuotena 1.000 niin tilanne on ihan toinen. Mutta päätös on tehtävä etukäteen ja siitä sitten seuraa mitä seuraa. Mutta ihan turha on huutaa yhteiskuntaa apuun, ei taatusti tule kriisiapua.

Eikö kukaan muka huomaa, millainen ero oikealla yrittäjällä ja maataloudella on?

 Maataloudessa se menee niin että hyvänä vuonna saa nippanappa kulut peitoon eikä voi kuin uneksia että jotain kautta tulis massia niin ettei paskalle taivu. Huonona (lue normaalina) vuonna tulee takkiin ja velkakuorma lisääntyy, mutta ei se mitään jos sitten ens vuonna onnistuisi ja velat tulis maksuun ja pääsis rouvan kaa Barcelonaan.

Jos se on tollasta skeidaa niin ei täysipäinen sitä montaa vuotta jatka, tappiollinen yritystoiminta lopetaan muiden toimesta jos ei omistaja tajua.

Tosin maataloudessa jatketaan "muka" tappiollista toimintaa ulkopuolisen rahoituksen turvin, jopa sukupolvien ajan.

Niin se voi oikeastikkin olla tappiollista toimintaa jota rahoitetaan ulkopuolelta ja hommaa jatketaan sukupolvien ajan. Jos toiminta taas on oikeasti tappiollista ja ulkopuolelta ei pystytä sitä rahoittamaan tai ei haluta rahoittaa niin tie nousee pystyyn kyllä aika nopeasti. Tätä jälkimmäistä versiota ei ole vielä pahemmin tapahtunut, muuten lopettavia tiloja olisi enemmän. Muitakin kuin eläkkeellä jääviä, eli joko maatalous on edelleen kannattavaa tai sitten raha tulee ulkoonta. Itsellä ei rahaa tule ulkoonta eikä tie ole vielä noussut pystyyn, mutta mäki jyrkkenee koko ajan. Saa nähdä ehtiikö velkoja selättää aiemmin ennenkuin mäki nousee pystyyn. Sitten voi taas hetken jatkaa ennenkuin se seinä on lopullisesti edessä. Tämä sillä oletuksella, että meno ja suunta jatkuu samana.

>ei rahaa tule ulkoonta

Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.

Kunhan muistutin

Sekin on ulkopuolelta tulevaa "rahaa", kun eläkkeelle jääneet tekevät
tilan työt ilmaiseksi ja jatkaja käy muualla palkkatyössä, tai urakoimassa.
Noottaa, kööllää

Sekin on ulkopuolelta tulevaa "rahaa", kun eläkkeelle jääneet tekevät
tilan työt ilmaiseksi ja jatkaja käy muualla palkkatyössä, tai urakoimassa.
Noottaa, kööllää

 Yks Melan mies vastaa kolmea neljää työkkärin henkilöä.

> Yks Melan mies

Vaan kun Melan mies heittää melan nurkkaan niin loppuu monelta tilalta viljelyt hetkessä.Täälläpäinkin™ moni sellainen on 80-kympin huituvilla.

>ei rahaa tule ulkoonta

Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.

Kunhan muistutin

jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.

Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 04.08.18 - klo:10:09

>ei rahaa tule ulkoonta

Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.

Kunhan muistutin

jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.

Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella

Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 04.08.18 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 04.08.18 - klo:10:09

>ei rahaa tule ulkoonta

Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.

Kunhan muistutin

jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.

Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella

Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?

Tämä kiinnostas itseäkin kuulla, miten se pellon osto yhtiölle menee verotuksellisesti.

Lainaus käyttäjältä: äRRä - 04.08.18 - klo:19:01

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 04.08.18 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 04.08.18 - klo:10:09

>ei rahaa tule ulkoonta

Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.

Kunhan muistutin

jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.

Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella

Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?

Tämä kiinnostas itseäkin kuulla, miten se pellon osto yhtiölle menee verotuksellisesti.

Kuin myös. Olen ajatellut, että se yhtiöittämisen etu lähinnä tulisi siinä, että jos peltovelkaa on paljon, elinkeinonharjoittajalla se pellon arvo arvostetaan sellaiseaan alhaiseen laskennalliseen arvoon, kun taas osakeyhtiöllä olisi käypä arvo perusteena, jolloin oy:llä nettovarallisuus ei alene, vaikka huikenneltaisiin järjettömien velkojen meiningillä. En toisaalta oikein näe perustetta, miksi näin pitäisi olla, että osakeyhtiömuotoista agribisnestä suosittan verotuksellisesti nimenomaan tuossa asiassa.

Yhdessä löytämässäni opinnäytetyössä on vertailtu esimerkkien avulla maksettujen verojen määrää yhtiöittämiseen verrattuna.

Tiikkaja, Hanna. Maatilan verotuksen minimointi

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 04.08.18 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 04.08.18 - klo:10:09

>ei rahaa tule ulkoonta

Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.

Kunhan muistutin

jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.

Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella

Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?

yhtiö voi vaikka verotetulla (-20%) voitollaan tai lainalla ostaa peltoa, joka arvostetaan taseessa käypään arvoon. Lisää nettovarallisuutta, joka taas osakkeen omistajalle mahdollistaa isomman ja kevyemmin verotetun osingon. Hankintahintaa ei poisteta, tuskin olisi edes kovin edullista, mutta kaiketi sen arvon saa kirjata alas esimerkiksi silloin kun hinnat oikeasti olis laskussa. Kiinnostavaa olisi tietää mitä ovat käytännössä peltojen tasearvot ja miten verottaja siihen puuttuisi, kun verottajan nettoarvo on alle tonni/ha?

Mun pointti tässä oli vaan se, ettei se pellon osto liity tavallisella jussilla maatalouteen oikestaan mitenkään, paitsi että omaa rahaa menee pirusti ja yleensä nettovarallisuus pakkaselle. Yhtiöllä tässä sentään joku etu... mutta virhe siinä, ettei sitä vähennetä/poisteta.

>ei rahaa tule ulkoonta

Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.

Kunhan muistutin

Ei oo ainakaan meillä. Ei ole mitä myydä, kaikki hakattava menee hakkeeksi..