Katsellut kasvustoja nyt muutaman viikon tämän ohjelman avulla. En tiedä onko ymmärtämättömyyttäni vai mistä johtuu, mutta kasvillisuusindeksin tasot vaihtelee erittäin erikoisella tavalla riippuen siitä valitseeko yhden lohkon vai usemman lohkon kerralla tarkasteluun. Vaikutusta myös sillä, että mitä lohkoja tarkastelee samalla kerralla, eli myös erilaiset kombinaatiot tuottaa lähes poikkeuksetta aina erilaisen tuloksen. Esimerkki: Kaksi lohkoa nimeltä 1 ja 2. Kun valitsee lohkon 1 tarkasteluun maksimi indeksiksi 0.93. Lohko 2 tarkastelussa maksimi indeksi 0.51. Lohkot 1 ja 2 samassa tarkastelussa ja maksimi indeksi 0.48. Satelliittikuvaksi valittu kaikissa tapauksissa sama päivä.

Toivottavasti joku osaa kertoa mitä jätän huomioimatta jos ihmetyksenaiheeni johtuu tyhmyydestäni. Muussa tapauksessa koen onnistumisen tunteen ymmärtäessäni ihan ite, että kyseessä on vain pikku kikka myydä lisää lannoitteita.

Se vertaa kaikkia valitsemiasi lohkoja yht`aikaa ja värjää ne sen mukaisesti.

Valkkaat vain samaa kasvilajia olevat tai vain yhden lohkon kerrallaan niin sit tuossa on edes jotain tolkkua.

Ittellä toi Cräpsätti ei kyl osannut edes erottaa sitä, että millä kohdalla peltolohkoa oli viime vuonna härkäpapu esikasvina. Ja jos se ei sitä huomaa, niin mitä se sitten tietää

Se vertaa kaikkia valitsemiasi lohkoja yht`aikaa ja värjää ne sen mukaisesti.

Valkkaat vain samaa kasvilajia olevat tai vain yhden lohkon kerrallaan niin sit tuossa on edes jotain tolkkua.

Ittellä toi Cräpsätti ei kyl osannut edes erottaa sitä, että millä kohdalla peltolohkoa oli viime vuonna härkäpapu esikasvina. Ja jos se ei sitä huomaa, niin mitä se sitten tietää

Mielestäni maksimi arvo pitäisi olla sama joka tapauksessa. Ymmärrän kyllä että vertaa kaikkia valitsemia lohkoja ja skaalaa indeksi tasot sen mukaan mikä on maksimi indeksi jossain kohtaa valittuja lohkoja. Tässä vaiheessa ohjelma alkaakin ontua ja mielestäni mikään data tuossa ei ole järkevää tai luotettavaa tai ainakaan sellaista jota voisi käyttää päätöksenteossa hyödyksi ellei sitten tosissaan joku osaa selittää missä teen tulkintavirheen.

Kyl toi on semmonen cräpsätti ettei mitään järkeä....

Tulipa tuokin  Yaran CropSat testattua, Runtime Erroria ja Server Erroria tarjoaa aktivoitaessa.

Olin kesällä yhdessä pellonpiennartilaisuudessa missä yaranmies suu vaahdossa selitti tuosta. Se jäi mieleen, että yhtä lohkoa kerralla pitää vain tarkastella. Ja että yksi lohko kerrallaan valita. Tyhmänä en älynnyt kysyä, että miksi ei useampaa voi kerralla valita. Silloin muistan omia länttejä katsoneeni ja oli vielä paikat tuoreessa muistissa kun ruiskulla olin juuri peltoja kierrellyt niin kyllähän tuo saman näytti minkä voi pellollakin todeta, eli missä on huonompi kohta ja missä parempi. Jotenki siinä pysty sen lannotuksenkin suunnittelemaan jos halusi. Itsellä ei laitteita kyseiseen toimintaan ole joten ei oikein se homma auennut.

Jos oon oikein ymmärtäny, sillä indeksin maksimiarvolla ei hirveesti olisi meekitystä, enemmänkik sillä lohkojen sisäisillä eroilla. Eli näkee missä on lohkon paras kohta ja missä heikoin ja pystyy sen pohjalta tehdä suunnitelmia..

Jos minimillä ja maksimilla ei ole merkitystä niin kertokaa sitten miten tuon tiedon pohjalta laitetaan lisälannoitus. Jos vaikka pelto on kauttaaltaan samanlainen niin lyödäänkö sinne täysmälli vai eikö laiteta mitään? Millä perusteella jos epätasaisen pellon joihinkin osiin kuitenkin laitetaan lisälannoitetta?

Luulisi Yaran laittavan jotain linkkejä ohjeisiin ellei omissa nimissä uskalla laittaa. Niitäkö kohtia lannoitetaan joissa kasvupotentiaalia ja muiden annetaan mennä pilalle? Missä kohtaa tulee lakoontumisvaara (arviolta). Tähdätäänkö tässä maksimikiloihin vai maksimilaatuun minimipanoksella.

Jos minimillä ja maksimilla ei ole merkitystä niin kertokaa sitten miten tuon tiedon pohjalta laitetaan lisälannoitus. Jos vaikka pelto on kauttaaltaan samanlainen niin lyödäänkö sinne täysmälli vai eikö laiteta mitään? Millä perusteella jos epätasaisen pellon joihinkin osiin kuitenkin laitetaan lisälannoitetta?

Luulisi Yaran laittavan jotain linkkejä ohjeisiin ellei omissa nimissä uskalla laittaa. Niitäkö kohtia lannoitetaan joissa kasvupotentiaalia ja muiden annetaan mennä pilalle? Missä kohtaa tulee lakoontumisvaara (arviolta). Tähdätäänkö tässä maksimikiloihin vai maksimilaatuun minimipanoksella.

Tuon nyt kai pitäisi olla jokaisen viljelijän perustietämystä muutenkin. Talvella on viljelysuunnitelmassa laskettu paljonko voi laittaa yhteensä, ja mikä osuus siitä laitetetaan heti keväällä ja paljonko varataan lisälannoitukseen. Sitten voi joko silmämääräisesti arvioida, käyttää väriliuskoja tai lähetellä näytteitä Yara Megalab analyysiin. CropSat:ista voi katsoa vaikka joku hyvin kasvanut alue, huono alue ja keskinkertainen ja tehdä näistä jokaisesta erikseen tarvittavan määrän arviointi ja naputella ne sitten tuonne palveluun vastaaviin kohtiin. Ja sen jälkeen voi sitten tarkistaa menikö kokonaismäärä yli sallitun ja säätää vielä tarvittaessa. Sitten vaan levityskartta koneeseen ja menoksi tai sitten voi ihan silmämääräisesti jättää ajamatta huonommat paikat.

Tuohan on tehty pääasiassa ruotsin markkinoille jossa on aika paljon isommat lohkot ja ehkä fiksummat viljelijät jotka tietää muutenkin millä perusteella lisälannoitetaan.

Tuon nyt kai pitäisi olla jokaisen viljelijän perustietämystä muutenkin. Talvella on viljelysuunnitelmassa laskettu paljonko voi laittaa yhteensä, ja mikä osuus siitä laitetetaan heti keväällä ja paljonko varataan lisälannoitukseen. Sitten voi joko silmämääräisesti arvioida, käyttää väriliuskoja tai lähetellä näytteitä Yara Megalab analyysiin. CropSat:ista voi katsoa vaikka joku hyvin kasvanut alue, huono alue ja keskinkertainen ja tehdä näistä jokaisesta erikseen tarvittavan määrän arviointi ja naputella ne sitten tuonne palveluun vastaaviin kohtiin. Ja sen jälkeen voi sitten tarkistaa menikö kokonaismäärä yli sallitun ja säätää vielä tarvittaessa. Sitten vaan levityskartta koneeseen ja menoksi tai sitten voi ihan silmämääräisesti jättää ajamatta huonommat paikat.

Tuohan on tehty pääasiassa ruotsin markkinoille jossa on aika paljon isommat lohkot ja ehkä fiksummat viljelijät jotka tietää muutenkin millä perusteella lisälannoitetaan.

Kiitokset palstalle tyypillisen ystävällisestä ja asiantuntevasta vastauksesta. Itse en ole viljelijä mutta aiheesta kiinnostunut, näytti vaan tuossa aiemmissa viesteissä tämä aihe arveluttavan myös ammattitaitoisia viljelijöitä.

Ei oikein sovi digiaikaan että silmämääräistä arviointia tehdään jos hyvät mittarit ja mittalaitteet on tarjolla. Hassua myös jos lopulta kuskin pitäisi arvioida jättääkö jonkin kohdan ajamatta, kai se noilla työkaluilla jo etukäteen näkyy.

Kerrotko paljonko sinulla jäi viivan alle tuon kaiken Megalab analyysin ym. jälkeen? Laskitko keskimääräisen tuntipalkan viljelijälle vaiko sivutoimisen keskipalkan? Vertailukohtana voisi olla vaikka ammattiviljelijä joka lisälannoitetta levittäessään osaa arvioida kasvuston vaihtelun ja hoitaa VRA:n omilla aivoillaan.

Tuo Cropsat näyttää aika paljon Yarasensor-periaatteen jatkolta. Se on hyvä idea ruokkia paikallisesti laikkuina esiintyvää vahvaa potentiaalia, mutta tällaisena vuonna (täällä alueella noin 1/3 kasvukausista, satunnaisesti)  pintalannoitus menee kyllä hukkaan. Nestemäinen lehtilannoitus voisi toimia, mutta sitten saa kiertää pellolla ravinneruiskun kanssa kahden viikon välein kesäkuun alusta keltatuleentumiseen.

USA:ssa harrastettiin pitkään maissilla kasvukauden aikaista  "sidedressing" , harausta. Nesteletku (urea) johdetaan kylvörivin juureen haran tekemiin uriin ja mullataan. Sen teho on sijoitettuun ravinneliuokseen nähden kuitenkin ollut vajavainen. Eli syvälle sijoitettu ammoniakkiperuslannoitus kuitenkin tarjoaa ravinteet varsinkin kuivissa oloissa tehokkaimmin.

-SS-

Tuohon täsmälannoitukseen ja muihin kasvinsuojelu- ja ravinnepanostuksiin vielä.
Näyttäisi, että melkoisen vaikutuksen tekee myös vesi, sademäärällä mitattuna.
Jos vesi puuttuu, panostukset eivät tehoa, vaikka olisi millaiset sarvet traktorin hytin katolla.


Kuva: Satotasojen ja sademäärien suhde vertailuvuoteen 2014

Voi olla niin, että yleisesti mainitut satoerot kasvitautintorjunnassa ja happamuudensäädössä
toteutuvat vain silloin kun sademäärät ja säät mahdollistavat täysipainoisen kasvun.
Erityisten kemiallisten panostusten markkinoinnissa vaikutus myös korostuu, koska
matala sato voidaan laittaa sään syyksi, korkea sato panostuksen ansioksi.

Vuoden 2013 ja 2015 välinen satoero oli 2900 kg/ha. On jopa kolminkertainen
verrattuna kasvuohjelmasatojen ja minimipanostussatojen suorituksiin.
Tässä tilanteessa investointi sadetuslaitteistoihin saattaisi olla vaikuttavuudeltaan paras.

-SS-