Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Paras kultivaattori?  (Luettu 22509 kertaa)

Hanska

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 68
Paras kultivaattori?
Kokemusta omaavilta kyselisin.

Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Paras kultivaattori?
ne laustashärpäkkeet voi unohtaa.kaikki muut ovat kultivaattoreita, hyvempiä tai vieläkin parempia.Ihan nuo venäläisetkin raaputtelee.laatu ja hintahan noissa menee likimain siinä kuin työjälkikin

Mulkero

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 78
Vs: Paras kultivaattori?
Jaahas, Jaahas!

Täällä taas yks jyvänpiilottaja rehvastelee pullealla lompakollaan. Älä osta, makaa vaan pankolla koko syksy :D

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52004
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Paras kultivaattori?
Kokemusta omaavilta kyselisin.

Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.

Potila.



Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Paras kultivaattori?
jaa, kultivaattori ei ole mikään lautasmuokkari, ne ovat kaksi aivan erilaista laitetta.

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Paras kultivaattori?
Kokemusta omaavilta kyselisin.

Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.

Potila.




no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Vs: Paras kultivaattori?
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.

Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.

Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3128
Vs: Paras kultivaattori?
Kire, se on vissiin tiheempi kun 25cm ja järeät piikit. Keväällä käytän sitä hankmo perässä, hyvää tulee

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Paras kultivaattori?
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.

Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.

Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?

Suomalaista älhoopeetahan tuossa vaan uudistetaan.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52004
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Paras kultivaattori?
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.

Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.

Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?

Suomalaista älhoopeetahan tuossa vaan uudistetaan.

Joo, keskimmäisessä kuvassa tosiaan on riistapeltoa, sitä kun ei saa missään vaiheessa glyfottaa lopetettaessa.

Se tuppaa olemaan aika juolaista 10-vuoden jälkeen....
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3128
Vs: Paras kultivaattori?
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.

Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.

Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?

Suomalaista älhoopeetahan tuossa vaan uudistetaan.

Eiks toi ole siellä etelä karjalassa jossa ne raivaa takasin pelloksi kaiken mahdollista. Ton perään vaan rapidilla ohraa. Olis melko jännää puida.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1542
Vs: Paras kultivaattori?
Kokemusta omaavilta kyselisin.

Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.

Kevyillä mailla? Hietamaita tai vastaavaa? Kevyillä mailla riittää helposti tuollainen kierrejousinen K Potila kuten SKN kuvissa. Jousi toimii väristen ja muokkaa hyvin. Kevyillä maillla painoakaan ei kovin hirveästi tarvita, ja sitä on helppo tarvittaessa muutama sata kiloa lisätäkin. SKN on näköjään laittanut tosi siististi painoa. 400 kg? Seuraava järeämpi on sitten Kongskilden jousella varustettu vaikkapa Potila KK. Siinä piikin sivusuuntainen värinä on vielä mukana, mutta jousi on jo jäykempi.
Jäykkäpiikkiset, eli jousikuormitetut piikit ovat taas yleensä enemmän säädettävissä myös kevätmuokkaukseen. Niissä saa piikin kulmaa yleensä muutettua siten, että siipiterä kulkee vaakasuoremmassa asennossa.

Kärjet sitten. On suoraa kärkeä ja kierreterää, hanhenjalkaa ja siipiterää ja useimpia eri versioina ja leveyksinä. Niistä kevyille maille peruskäyttöön sopisi varmaankin samanlaiset perusterät, kun Skännällä näkyy olevan. Siipiterä, ja maahanvetoteränä kierreterä. Niillä varmaan saadaan aikaan asiallinen perusmuokkaus syksyllä. Hanhenjalkaterä ottaa siipiterää vähemmän voimaa, mutta kun se kulkee vaakasuoremmassa, se myös sekoittaa vähemmän.

Työjäljen viimeistely on taas oma juttunsa. Ilman mitään jälkimuokkaimia saadaan ymmärtääkseni paras teho juolavehnään. Mitä enemmän pintaan noussaita juolavehnän juuria painetaan takaisin maahan, sitä helpommin ne lähtevät uuteen kasvuun. Tasauslaite, yleensä lautaset tekevät seuraavista työvaiheista mukavampia. Kuitenkin kaikki jälkitasaimet aiheuttavat helposti lisäongelmia juolavehnän juurien tai runsaan olkimassan kanssa.

Pakkeri on laite, joka kyllä laittaa rikkoja itämään kultivaattorin takana. Se voi olla hyvä juttu, jos pyritään idättämään jäämäviljaa tai rikkasiemeniä puinnin jälkeen. Juolavehnän osalta se minusta ei ole hyvä juttu. Itse kehittelen erilaisia jälkiäkeitä ja myöhemmin pakkereita, joita voin sitten tarvittaessa vaihdella kultivaattorin perässä. Useimmiten kuitenkin ajan ilman jälkitasaimia.

Nuo jälkitasaimet ja pakkerit ovat kohtalaisen painavia ja niiden etäisyys on pakostikin aika kaukana takana. Ne vaativat aika paljon traktorin nostolaitteilta ja etupainotukselta.

Kun pohdiskelin aiemmin muokkausmenetelmiä, totesin näin luomutilalla kultivaattorin hyväksi perusmuokkausvälineeksi. Pääosa muokkauksista tehdään kultivaattorilla. Niin syksyllä, keväällä kuin kesälläkin. Kyntöäkin toki tehdään kun halutaan piilottaa ongelmia, eikä niitä ole viljelykierron keinoin siinä vaiheessa korjattavissa. Tänä vuonnakin kynnän, alle 10 % peltoalasta. Pohtiessani asiaa, kirjoitin Wordillä yli 6 sivuisen listan, 1 rivivälillä, jotta sain luetteloitua kultivaattoriin liittyvät asiat: Mitkä piikit? Kelpaako vanha Tempo? Mitkä kärjet? Millainen tasain? Hinattava, nostolaite vai hinausvarustus? Pakkeri, millainen ja miksi? Pyörävarustus? Mikä varustus eri tilanteisiin? Oli yllättävää, miten kultivaattorilla saa vaikutuksia eri asioihin eri varustuksella.

No mihin päädyin: Vanha Tempo löytyi nurkista. Oli poissa käytöstä suorakylvön vuoksi yli 10 vuotta. Kierreterät siipiterillä. Hommasin toisen samanmoisen (halvalla), ja laitoin siihen hanhenjalkaterät. Toisen kultivaattorin siipiterät kuluivat loppuun, joten se toimii nyt kapeilla kierreterillä. Vielä yksi kultivaattori saattaa olla tulossa siipiterin tai kapein hanhenjaloin varustettuna. Näillä tuntuu pärjäävän työleveys on kaikissa 3 m. J Työsyvyys tilanteen mukaan 5-15 cm.

Niin, pohdin asioita luomutilan kannalta. Kemiallisesti viljelevän ei ehkä kannata pohtia asiaa näin syvällisesti. Kestorikat hoituvat torjunta-aineilla. Kuitenkin uskon kultivaattorin tuovan maahan biologista aktiivisuutta ja multavuutta lisää. Vielä lantaa, vähän viherlannoitus- tai rehunurmea mukaan ja kerääjäkasveja, niin multavuus kääntyy taas nousuun hitaasti mutta todennäköisesti.

Niin lautasvehkeet myin pois. Tai on tuolla ladon takana vanha Tempon raskas lautasäes hätätilanteita varten. Multamaatkin käsittelen lähinnä kultivaattorilla. Joskus kevätkyntökin voi olla tarpeen.
Don Essex

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Vs: Paras kultivaattori?
Jos kevyiksi maiksi lasketaan hietamaat, niin entäpä multamaat, mättäitä ja kiviäkin vielä seassa. Miten kultivaattorit siellä toimii?

Sitten on vielä ne savikot, jotka tapaavat keväällä kynnöksen jäljiltä kuivua louhikoksi ennen äestystä. Mitä kultivaattorit niissä saa aikaan?

Hanska

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 68
Vs: Paras kultivaattori?
Kiitos asiallisista kommenteista ja kokemuksista kaikille tähän asti.
Suur Kiitos Don Essexille todella kattavasta tieto pläjäyksestä siitä selvis paljon käytännön asiaa!

Mulla tavanomainen viljely ja multamaita löytyy myös kevyiden maiden joukosta, taitais tolla Potilalla pärjätä hyvinkin ja niitä löytyis aika sopivalla hinnallakin.

Multivat(Wingmaster)ja Amazonet (esim. Pegasus)saa ilmeisesti unohtaa, onko nää enemmän kovien maiden koneita?

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1542
Vs: Paras kultivaattori?
Jos kevyiksi maiksi lasketaan hietamaat, niin entäpä multamaat, mättäitä ja kiviäkin vielä seassa. Miten kultivaattorit siellä toimii?

Sitten on vielä ne savikot, jotka tapaavat keväällä kynnöksen jäljiltä kuivua louhikoksi ennen äestystä. Mitä kultivaattorit niissä saa aikaan?

Oma kokemukseni multamaista on, että kultivaattorin olisi hyvä olla ainakin kolmirivinen ja rungoltaan korkea. Multamaa kuohuu kultivoidessa runsaasti ja samalla juuret ja olki nousevat korkealle ja kulkevat huonommin kultivaattorin läpi. Mättäät eivät oikein kuulu pellolle, joten ne pitäisi saada jotenkin pienittyä ennen kultivointia. Toki, jos aikaa on, luonto hajottaa mättäät pikkuhiljaa useamman muokkauksen kuluessa. Siihen vain yleensä on huonosti aikaa, joten mättäät -> kyntö on varmaan helpoin ratkaisu.

Omakin kokemus on, että hanhenjalkaterillä multamaan 1 vuotista heinää muokatessa pelto muuttui kamalaksi mättäiköksi. Pieleen meni. Ajoin mättäitä sitten rikki vaakatasojyrsimellä. Tässä tapauksessa olisi pitänyt lohko ajaa ensin jollain silppuavalla laitteella matalaan. 3-5 cm. Esimerkiksi tuolla jyrsimellä ensin ja heti perään kultivaattorilla. Tai sillä ladon takana olevalla vanhalla lautasäkeellä matalaan. Ensi kerralla testaan sitä. Myös kierreterällä ensimmäinen ajokerta 5cm ja seuraava hanhenjaloilla ristiin 7 cm olisi voinut toimia. Multa- ja turvemaat ovat kyllä kultivaattorille haastavampia. En ainakaan kokonaan kyntöä unohtaisi.

Kiviä kultivaattori jättää pintaan. Jopa enemmän kuin kyntö. Kynnössä kivet sekoittuvat käännettävään massaan, kultivaattori hyppäyttää ne pintaan. Hyvä vai huono? Jossain vaiheessa ne on kerättävä kuitenkin. Tai painettava takaisin maahan.

Juolavehnän torjunnassa pidän kultivaattoria parhaana. Se nostaa juuria pintaan kuivumaan ja pätkii niitä, jolloin ne heikkenevät. Toistoilla juolavehnä vähenee pitkäksi aikaa. Multamailla vähäksi aikaa... Kyntö pitää juolaa kyllä kurissa, mutta tuhoaa heikosti. Käännettäessä juuret maan alle, osa tulee pintaan kasvamaan ja ruokkii samalla maan alla olevia silmuja. Kun maan alla levossa olleet silmut taas nousevat lähemmäksi pintaa, ne alkavat taas kasvaa. Kyllä se kyntäen ihan hyvin kurissa pysyy, mutta ei vähene. Jossain vaiheessa vaaditaan sitten glyfosaatti tai jonkilainen pidempi tai lyhyempi hyvin ajoitettu kesannointi.

Minulla oli aika paljon noita "louhossavia". Ei ole enää. Kultivointi kyllä vähentää ajan kanssa tuota lohkareisuutta jonkin verran verrattuna kyntöön. Samoin toimii suorakylvö tai lautasmuokkauskin. Kynnössä maan pintaosissa oleva eloperäinen massa käännetään niin syvälle maan alle, että pieneliöstö ei pysty toimimaan. Samalla pintaan käännetään maata, jonka aktiivisuus on erittäin heikko. Pieneliöstö ja sienet alkavat siis vasta rakentaa uutta elinympäristöä keväällä ja kun ne syksyyn mennessä saavat sen toimimaan, se taas käännetään maan alle. Kun matalamuokkauksilla tai suorakylvöllä pidetään maan pintaosat aktiivisina, multavuus tuossa ohuessa kerroksessa nousee ja maa murustuu paremmin.

Tuohon maan lohkareisuuteen ei matala muokkaus yksin ole kuitenkaan ratkaisu. Enemmän vaikuttaa viljelykierto. Lohkareisuus on selvä merkki maan multavuuden puutteista. Monivuotinen nurmi syväjuurisilla kasveilla ja apilalla on paras lääke maan lohkareisuuteen eli maan mururakenteeseen. Syväjuurisilla nurmilla saadaan maahan juuria, jotka vähitellen irroittelevat ja hajottavat lohkareita. Samalla tulee liima-aineita, jotka parantavat murujen kestävyyttä. Isot lohkareet ovat merkki maan mururakenteen heikosta kestävyydestä. Kerääjäkasvit ja talviaikainen, mieluummin aito kun glyfottu, kasvipeitteisyys kojaavat mururakennetta. Kaikki tapahtuu pikkuhiljaa. Vuodessa on vaikea havaita muutoksia, mutta jos aktiivisesti toimii, jo viidessä vuodessa muutos on selkeä. Viljelykasveista mururakennetta jonkin verran parantavat öljykasvit, valkuaiskasveista härkäpapu ja monet erikoiskasvit kuten kumina ym. Syysviljat ja erityisesti ruis ja syysöljykasvit ovat myös hyviä maan murustajia. Syysvehnän on sanottu olevan vain hieman heikompi.  Kuitenkin nurmi on aivan paras. Oleellista on monivuotisuus.
Don Essex