Kiitos asiallisista kommenteista ja kokemuksista kaikille tähän asti.
Suur Kiitos Don Essexille todella kattavasta tieto pläjäyksestä siitä selvis paljon käytännön asiaa!

Mulla tavanomainen viljely ja multamaita löytyy myös kevyiden maiden joukosta, taitais tolla Potilalla pärjätä hyvinkin ja niitä löytyis aika sopivalla hinnallakin.

Multivat(Wingmaster)ja Amazonet (esim. Pegasus)saa ilmeisesti unohtaa, onko nää enemmän kovien maiden koneita?

Multivat ja Amazonet ovat oikein hyviä kultivaattoreita. Multamaille vain olisi hyvä olla kolmirivinen. Multivallakin Wingmasterin pienin malli on 2 rivinen, muut kolmirivisiä. Lisäksi runkokorkeus taitaa olla Potiloita ja Tempoja korkeampi joten olisi silloin niitä läpäisevämpi.  Amazonen Pegasus näyttää kaksiriviseltä,  ja ainakin epäilen toimivuutta. Ceniukset näyttävät kolmirivisiltä. Varmasti ovat hyviä kultivaattoreita. Varsinkin Multivaa on eräs luomuviljelijä kehunut myös multamaalla. Tosin malli oli hinattava ja vähän nykyisiä erilainen. Ja siinä työsyvyys säädettiin pyörillä, eikä pakkerilla.
Molemmat kolmirivisinä toiminevat hyvin multamailla ja myös jäykillä mailla. Jopa niin, että minun mielestäni jäykillä mailla kultivoinnista on enemmän hyötyä kuin multamailla.

Jos juolavehnän torjuntatehoa ei erityisesti kaivata, eikä koneen tarvitse olla se halvin, ovat kumpikin hyviä. Lisäksi jos saa kannatuksen pois pakkerilta kannatinpyörille (hinattava?), saa juolantorjuntaankin ihan hyvin tehoa. Ja työjälki on tasauslautasten ja pakkerin avulla erittäin tasaista.

Kuten aiemmissa teksteissä totesin, pitää miettiä mitä tavoitellaan ja mitä panoksia on järkevää sijoittaa.
Jos tavoitteena on vain kynnön korvaaminen jollain maata pyörittelevällä värkillä, valikoimaa on paljon.
Jos halutaan tasainen työjälki, tarvitaan piikkien taakse erilaisia tasaimia ja tiivistäjiä.
Jos tarvitaan juolan torjuntatehoa, ei takana pidä olla mitään maahan painavaa.
Jos tarvitaan runsaan oljen multaustehoa, tarvitaan harvempaa piikkiväliä ja enemmän runkokorkeutta. Myös terien pitää olla paljon maata liikuttavia ja sekoittavia. Runkokorkeus auttaa myös juolan kanssa sekoittavuus taas vähemmän.
Jos traktori on pienehkö, riittääkö nostolaitteissa teho tai olisiko syytä olla hinattava? Kone on aika pitkä ja varsinkin pakkeri vaatii nostolaitteelta paljon.
Jos on riittävästi varaa, yleensä mitä kalliimpi kone, sitä tasaisempi työjälki. Mutta onko se tasainen työjälki aina tavoite tai kannattavaa?
Mitä enemmän maata liikutetaan sitä enemmän se vaatii voimaa ja polttoainetta. Siis syvemmälle, enemmän voimaa. Parempi sekoittuminen, enemmän voimaa.

Siis ensin, mitä haetaan? Mitä siihen tarvitaan? Kannattaako se taloudellisesti? Mihin on varaa?
Itsekin pidin aiemmin asioita yksinkertaisina. Kemikaaleilla saattoi yleensä paikata enimmät puutteet rikkatorjunnassa ja ravinnetaloudessa. Nyt luomussa on pitänyt opetella asioiden hoito maan ja omista henkilökohtaisista lähtökohdista alkaen.

Mitäs mieltä Hevan Tripple tiller airysta? Sitä vähän ite harkinnut seuraavaksi koneeksi. Tällä hetkellä puolan kopio lemken kristallista ja muuten ok, mutta ojakset vääntyilee. Sinäänsä vahvaa tekoa, mutta väärin päin vahvaa ku ei kestä pätkääkää kaarroksia. Jälki voisi myös olla ilmavampi, pakkeri tosiaan painaa juolan juuret takaisin maahan tehokkaasti. Toisaalta tuo siipiterien koko leveydeltä leikkaus on ollu ihan jees... Tollanen heva kierreterillä vois kyllä tulla peräs 3,5 m versionakin kun veturina 170 hv/6 ton.

Potilan ja Multivan kultivaattorien valmistus liienee siirtynyt historiaan, ainakaan valmistajan sivuilla ei enää ole mainintaa kultivaattoreista.

Kyllä kyntö vain onkin helppoa verrattuna kultivointiin. Pitää olla oikeanlaista piikkiä ja jälkihärpäkkeitä oikeaan maalajiin ja olosuhteisiin nähden. Maalajit vaihtuu lohkon sisälläkin, eikä niitä piikkejä jouda aina vaihtelemaan eri lohkoille, tai pitää useampaa konetta eri olosuhteisiin.

Kynnössä maan pintaosissa oleva eloperäinen massa käännetään niin syvälle maan alle, että pieneliöstö ei pysty toimimaan. Samalla pintaan käännetään maata, jonka aktiivisuus on erittäin heikko. Pieneliöstö ja sienet alkavat siis vasta rakentaa uutta elinympäristöä keväällä ja kun ne syksyyn mennessä saavat sen toimimaan, se taas käännetään maan alle. Kun matalamuokkauksilla tai suorakylvöllä pidetään maan pintaosat aktiivisina, multavuus tuossa ohuessa kerroksessa nousee ja maa murustuu paremmin.

Tässä onkin se oleellinen asia, miksi vaihtoehto kynnölle kiinnostaa.
Ja onhan kyntö aika hidasta. Tukipolitiikkakin ohjaa kevätmuokkaukseen, jolloin keväällä tahtoo tulla hoppu. Keväällä kynnökset kerkesi kuivaa liikaa, ennen kuin ehti äestämään.
Toki kynnöllekin oma paikkansa on.

Suorakylvöön en haluaisi siirtyä, koska mielestäni lannoittava paska pitää saada maahan, eikä maan pinnalle haihtumaan.

Olisihan se hyvä saada keväällä yhdellä koneella kylvövalmista, oli se sitten yhteen tai kahteen kertaan ajettuna. Siinä mielessä työjälki on mielestäni oleellinen asia.

Jälkihärpäkkeistä on vähänlaisesti kokemusta.
Vanha varpajyrä-äes toimii hyvin mättäillä, mutta ei sillä oikein tahdo hehtaaria saada valmiiksi, kun varpajyrä on taas rikki. Onhan se varpajyrä siinä halkaisijaltaan onnettoman pieni.
Multivan lautastinttarissa jälkijyrästä tuli lana, kun sade teki vähän pintakosteutta.

Mitä perusvaatimuksia koneelle siis asetetaan?

• Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin
• Sekoittaa paskan ja suurimman osan kasvijätteistä maahan, että mahdollinen äestys ja kylvö onnistuu.
• Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin

Lisävaatimuksia hifistelyyn

• Kivien hautaus tai pintaan nosto. Kun kivet nousee pointaan, niin ne on helpompi poimia. Aina ei tosin olisi aikaa kivien kanssa leikkiä.
• Juolaan juurien kuivattelu.
• Kerta-ajolla valmista. Kylvinkone vielä perään.

Ongelmakohtia

• Hinta
• Veturissa ei riitä voima.
• Hinta

En nyt sitten tiedä mikä olisi paras ratkaisu perusmuokkauskoneeksi. Pienillä lautasilla varustettu lautastinttari ei ole vaihtoehto, vaikka sellaisellakin on avustettu mättäiden rikkomista.

• Tuossa on ihan hyvä idea, jos itse väsäilee. Toimiiko sitten vähän huonommissa olosuhteissa. Varpajyrä on mallia -pajalle hehtaarin välein. https://youtu.be/qMchFHy8pns
  
• Tuokin näyttää fiksulta, miten sitten toimii vähän liian märässä rapamaassa. Meneekö jo sitten kynnön ja kultivoinnion välimaastoon. Myös lautasten kesto, siis käyttökulut mietityttää.
  https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/maatalouskoneet/akeet-lautasmuokkaimet-kultivaattorit/lemken-rubin-12-u-lautasmuokkain/

Ilman kokemusta veikkaisi toimivaksi jäkihärpäkkeeksi:
tai tai eniten veikkaisin tätä
Jossain oli myös sellainen voimakkaasti jättävä viiksi, vähän kuten viimeisessä kuvassa ennen varpajyrää.

Potilan ja Multivan kultivaattorien valmistus liienee siirtynyt historiaan, ainakaan valmistajan sivuilla ei enää ole mainintaa kultivaattoreista.

Kyllä kyntö vain onkin helppoa verrattuna kultivointiin. Pitää olla oikeanlaista piikkiä ja jälkihärpäkkeitä oikeaan maalajiin ja olosuhteisiin nähden. Maalajit vaihtuu lohkon sisälläkin, eikä niitä piikkejä jouda aina vaihtelemaan eri lohkoille, tai pitää useampaa konetta eri olosuhteisiin.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 18.09.18 - klo:08:01

Kynnössä maan pintaosissa oleva eloperäinen massa käännetään niin syvälle maan alle, että pieneliöstö ei pysty toimimaan. Samalla pintaan käännetään maata, jonka aktiivisuus on erittäin heikko. Pieneliöstö ja sienet alkavat siis vasta rakentaa uutta elinympäristöä keväällä ja kun ne syksyyn mennessä saavat sen toimimaan, se taas käännetään maan alle. Kun matalamuokkauksilla tai suorakylvöllä pidetään maan pintaosat aktiivisina, multavuus tuossa ohuessa kerroksessa nousee ja maa murustuu paremmin.

Tässä onkin se oleellinen asia, miksi vaihtoehto kynnölle kiinnostaa.
Ja onhan kyntö aika hidasta. Tukipolitiikkakin ohjaa kevätmuokkaukseen, jolloin keväällä tahtoo tulla hoppu. Keväällä kynnökset kerkesi kuivaa liikaa, ennen kuin ehti äestämään.
Toki kynnöllekin oma paikkansa on.

Suorakylvöön en haluaisi siirtyä, koska mielestäni lannoittava paska pitää saada maahan, eikä maan pinnalle haihtumaan.

Olisihan se hyvä saada keväällä yhdellä koneella kylvövalmista, oli se sitten yhteen tai kahteen kertaan ajettuna. Siinä mielessä työjälki on mielestäni oleellinen asia.

Jälkihärpäkkeistä on vähänlaisesti kokemusta.
Vanha varpajyrä-äes toimii hyvin mättäillä, mutta ei sillä oikein tahdo hehtaaria saada valmiiksi, kun varpajyrä on taas rikki. Onhan se varpajyrä siinä halkaisijaltaan onnettoman pieni.
Multivan lautastinttarissa jälkijyrästä tuli lana, kun sade teki vähän pintakosteutta.

Mitä perusvaatimuksia koneelle siis asetetaan?

• Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin
• Sekoittaa paskan ja suurimman osan kasvijätteistä maahan, että mahdollinen äestys ja kylvö onnistuu.
• Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin

Lisävaatimuksia hifistelyyn

• Kivien hautaus tai pintaan nosto. Kun kivet nousee pointaan, niin ne on helpompi poimia. Aina ei tosin olisi aikaa kivien kanssa leikkiä.
• Juolaan juurien kuivattelu.
• Kerta-ajolla valmista. Kylvinkone vielä perään.

Ongelmakohtia

• Hinta
• Veturissa ei riitä voima.
• Hinta

En nyt sitten tiedä mikä olisi paras ratkaisu perusmuokkauskoneeksi. Pienillä lautasilla varustettu lautastinttari ei ole vaihtoehto, vaikka sellaisellakin on avustettu mättäiden rikkomista.

• Tuossa on ihan hyvä idea, jos itse väsäilee. Toimiiko sitten vähän huonommissa olosuhteissa. Varpajyrä on mallia -pajalle hehtaarin välein. https://youtu.be/qMchFHy8pns
  
• Tuokin näyttää fiksulta, miten sitten toimii vähän liian märässä rapamaassa. Meneekö jo sitten kynnön ja kultivoinnion välimaastoon. Myös lautasten kesto, siis käyttökulut mietityttää.
  https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/maatalouskoneet/akeet-lautasmuokkaimet-kultivaattorit/lemken-rubin-12-u-lautasmuokkain/

Ilman kokemusta veikkaisi toimivaksi jäkihärpäkkeeksi:
tai tai eniten veikkaisin tätä
Jossain oli myös sellainen voimakkaasti jättävä viiksi, vähän kuten viimeisessä kuvassa ennen varpajyrää.

No ei se kyntö ainakaan kultivointia helpompi näillä meidän savilla ole. Itse sanoisin, että jäte ne savet kyntämättä ja kynnät sitten niitä muita jos se tuntuu mielekkäältä. Ja kyllä siitä kynnöstäkin saa "hankalaa" jos ajattelee samalla lailla kuin nyt don essex tai ehkä muissakin luomuilijoissa on vähän samaa vikaa eli monimutkaisesti. En kiellä sitä, että luomu ei sitä vaatisi, siinä kun ei voi "oikoa" niin paljon kuin tavanomaisessa, jossa kemia on apuna. Niin kynnössäkin voi pahimmassa tapauksessa joutua vaihtamaan auroja maalajin vaihtuessa, leikkureita nyt joutuu ainakin vaihtamaan veitsiin ja takaisin. Ja mitähän nyt vielä... Pointti on se, että haet jonkin kompromissin ja menet sillä eteenpäin.

Tässähän rupee olee vaatimuksia johon pitäis olla tai tehdä syväkultivointi, spiikkiäes, lautastinttari, hankmo, nää uudet järeät kultivaatorimaiset äkeet ja kyntöauran työt. Syksyn perusmuokkaus runsas olkiseen  ja kevään sänkirikkominen optimaalinen kone molemille on kuitenkin kompromissi. Jo monasti täällä, kuivaa, halutaan kuivattaa juolanjuuria, vai kertavedolla kyvövalmis yhdellä, tai idättää seimen rikkakaveja ja samalla laiteella? Skn, kuten itellä, järeä kultivaattori ja hankmo hoitaa aika monta hommaa. Hankmo pelkästään keväällä ei ainakaan laahavantaalle savella tule ihan hyvää, mutta rikkoa sänkee ja jatkaa spiikilla on ihan hyvä. Hankmo peto rikkoa syksyllä savikokkareita kans.

Toistoo, yks luomutila tässä lähellä, heinät pois, kultivointi, jollain järeällä hinattavalla pitkin syksyä, loka-marraskuussa kyntää ne sisään.

Tässähän rupee olee vaatimuksia johon pitäis olla tai tehdä syväkultivointi, spiikkiäes, lautastinttari, hankmo, nää uudet järeät kultivaatorimaiset äkeet ja kyntöauran työt. Syksyn perusmuokkaus runsas olkiseen  ja kevään sänkirikkominen optimaalinen kone molemille on kuitenkin kompromissi. Jo monasti täällä, kuivaa, halutaan kuivattaa juolanjuuria, vai kertavedolla kyvövalmis yhdellä, tai idättää seimen rikkakaveja ja samalla laiteella? Skn, kuten itellä, järeä kultivaattori ja hankmo hoitaa aika monta hommaa. Hankmo pelkästään keväällä ei ainakaan laahavantaalle savella tule ihan hyvää, mutta rikkoa sänkee ja jatkaa spiikilla on ihan hyvä. Hankmo peto rikkoa syksyllä savikokkareita kans.

Toistoo, yks luomutila tässä lähellä, heinät pois, kultivointi, jollain järeällä hinattavalla pitkin syksyä, loka-marraskuussa kyntää ne sisään.

Kyllähän tuon kai arvaa, mutta automaattinen korjaus tekstiin on ihan möhköä.

 Kyntöä kritisoidaan, mutta on sillä sekin hyvä puoli, että sillä saa maan puhtaaksi kasvitaudeista.  Jos monta vuotta viljelee viljaa peräkkäin, eikä halua monokulttuuria katkaista jollain erikoiskasvilla, niin kyntämällä saa tautiset oljet käännettyä syvälle ja pelto on taas puhdas seuraavana keväänä.

Kyllä tuo minun ajatteluni vaikuttaa tosiaan aika monimutkaiselta. Sitä se kuitenkaan ei käytännössä ihan niin paljoa ole. Lähinnä tarkoitan sitä, että kultivaattori kannattaa hankkia sillä ajatuksella, mikä tarkoitus kultivoinnilla on. Ihan turha hankkia Potilan K kultivaattoria kylvömuokkaukseen keväällä. Äes siihen on paras, muttä kalliilla ja monipuolisella kultivaattoripohjaisella laitteellakin se onnistuu. Perusmuokkaus syksyllä kultivaattorilla ei paljoa vaadi. Maahanvetoterä ja ehkä siipiterä mukaan. Sitten alkaa se ajattelu olisiko jollain lisäjutulla saatavissa jotain lisäarvoa. Lähinnä kirjoitin siksi, että kultivaattoria voi ajatella hyvin monelta kantilta ja kukin valitsee omista lähtökohdistaan.

Minulla lähtökohdat ovat maanmuokkaus ja rikkojen torjunta. Muokkaukseen on kierreteräinen kultivaattori. Sillä mullataan lantaa ja revitään juolan juuria pintaan.  Rikkoja torjutaan enemmän hanhenjalkaterällä, joka katkoo kestorikkojen juuria hyvin. Pitkälti sama vaikutus saadaan siipiterällä ja maahanvetoterällä, mutta nurmen avaukseen se on hieman huonompi.

Pääosin ajan ilman jälkivekottimia. Niitä kuitenkin yritän halvalla kehitellä (yleensä heikohkolla menestyksellä) ja siitä tulevat nuo ajatukset erilaisista toiminnoista.

Omat kultivaattorini ovat halpoja ja kevyitä ja niillä pärjään hyvin. Ihan perustason syysmuokkaukseen ottaisin jousikultivaattorin siipiterillä ja jonkinlaisen jälkitasaimen joka on kohtalaisen helppo poistaa käytöstä tarvittaessa. Kemiallisesti viljeltäessä ei rikkatorjunnalla välttämättä ole paljoa merkitystä, jos haluaa ja pystyy perusruiskutuksilla torjumaan varsinkin juolan. Jos vaikka valmistautuu mahdollisesti tulevaan glyfosaatin kieltoon, kannattaa pohtia muokkauksia vähän lisää.

Ja kyllä kyntö on oikein hyvä muokkaustapa. Sillä minäkin ongelmia poistan, jos niitä tulee liikaa. Kasvitautien torjunnassa kuitenkin pitäisin tehokasta viljelykiertoa parempana. Siitähän jo puhutaan paljon myös kemiallisten viljelijöiden kokeiden ja neuvojien puolelta. Luomussa se kierto onkin jo täysin pakollinen. Kyntökään ei niin paljoa kasvitauteja torju.

Ehkä semmoinen meillä aikanaan käytössä ollut sänkiäestyksen ja kynnön yhdistelmä on unohdettu, onhan se työläs, mutta meillä ei juolavehnää ollut, vaikka vanhat nurmet sitä juolaa kasvattivatkin. Eli elokuulla heti puinnin jälkeen lapiorullaäestys, sitten taas kun pelto vähän vihersi, toinen äestys, ja mahdollisesti vielä kolmas. Kyntö marraskuulla ennen isompia pakkasia, suurin ongelma olikin se, että kerkesivät pakkaset jäätämään pellon. Mutta jos onnistui näin, oli pelto todella puhdas seuraavana vuonna.

Näiden sänkiäestysten ja myöhäisen kynnön yhdistäminen ei ole enää helppoa, kun ei enää asuta tilalla. Glyfosaatti on vaihtunut sänkimuokkausten sijaan.

Nin, kultivaattori, muistan joskus ajetun parin sänkimuokkauksen jälkeen Muko kultivaattorilla, se siltikin oli paha tukkimaan, terien porrastus ei ollut riittävä.

-SS-

D E avasi aihetta hienosti ja perusteellisesti :-)

Siinä on tosiaan se suurin päävalinta että onko tarkoitus vaan syksyllä 'perus'tonkia, vai onko valmis sijoittamaan enemmän monikäyttöisempään laitteeseen, jopa tarvittaessa äkeen korvaavaan peliin.
Hinta, paino ja tehontarve nousevat jos laite on ns parempi.

Meillä on tähän asti ajettu osa pelloista syksyllä kultivaattorilla ja keväällä sitten äkeellä kertaalleen jonka jälkeen kylvö vm:llä. Kultivaattorissa oli kierreterät, nyt tuollaiset sanotaanko niitä nuoliteriksi. Juola ei ole ollut ongelma enkä muista koska glyfoa olisi käytetty. Maalajit erilaisia savia.. itse en viimesyksyisen kynnön ja sitä seuranneen kuivan kesän perusteella kyllä allekirjottaisi tuota kasvitautien poistamista kynnöllä. Kuinkahan paljon niitä tauteja olisi ollut jos olisi ollut kosteampi kesä?

Meillä on tähän asti ajettu osa pelloista syksyllä kultivaattorilla ja keväällä sitten äkeellä kertaalleen jonka jälkeen kylvö vm:llä. Kultivaattorissa oli kierreterät, nyt tuollaiset sanotaanko niitä nuoliteriksi. Juola ei ole ollut ongelma enkä muista koska glyfoa olisi käytetty. Maalajit erilaisia savia.. itse en viimesyksyisen kynnön ja sitä seuranneen kuivan kesän perusteella kyllä allekirjottaisi tuota kasvitautien poistamista kynnöllä. Kuinkahan paljon niitä tauteja olisi ollut jos olisi ollut kosteampi kesä?

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=84355.msg1515587#msg1515587

"Ite ajanut viljansänkiä joissa juolaa, saunakukkaa yms. Roundup acella 1,2l/ha. Pysyy sen kesän juola kurissa."

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.09.18 - klo:21:25

Meillä on tähän asti ajettu osa pelloista syksyllä kultivaattorilla ja keväällä sitten äkeellä kertaalleen jonka jälkeen kylvö vm:llä. Kultivaattorissa oli kierreterät, nyt tuollaiset sanotaanko niitä nuoliteriksi. Juola ei ole ollut ongelma enkä muista koska glyfoa olisi käytetty. Maalajit erilaisia savia.. itse en viimesyksyisen kynnön ja sitä seuranneen kuivan kesän perusteella kyllä allekirjottaisi tuota kasvitautien poistamista kynnöllä. Kuinkahan paljon niitä tauteja olisi ollut jos olisi ollut kosteampi kesä?

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=84355.msg1515587#msg1515587

"Ite ajanut viljansänkiä joissa juolaa, saunakukkaa yms. Roundup acella 1,2l/ha. Pysyy sen kesän juola kurissa."

Eri pelto.. ei siellä sänkeä enää ole jos syksyllä kultivoitu...
Sänkipellot vaatii ton jos ei syksyllä ruutattu muute on ongelmia tiedossa.. ton perään sitten suorakylvö parin päivän päästä..

Kiitti taas kaikille hyvästä asian pohdiskelusta.
Don Essex:ille papukaijamerkki kattavista kirjoituksistaan, niistä alkaa oman tarpeen kone pikkuhiljaa hahmottumaan.

Ehkäpä toi Amazonen Cenius vois olla hyvä vaihtoehto kun sillä tarvittaessa pääsis syvemmällekkin ja 3metrinen kone olis kolmirivinen=saattais pysyä multamailla paremmin auki.
Pääosin käyttäisin konetta syysmuokkauksiin (nykyise lautastinttari sijaan) ja keväällä äkeellä tasaus jos tarpeen.
Rikat ei mulla ongelma kun en ole luomussa.

Yksi asia mikä kannattaa ottaa vielä huomioon nimittäin varaosien saatavuus. Huomasin itse tuossa kun taannoin tohon omaan tempoon etin piikkejä että siinä on väderstad tyyppinen piikki. Normi piikkejä olisi saanut n.60e tämä olisi sitten ollut kolmin kertainen hinta.. sovitin sitten normipiikin sinne...