Selvää on, ettei hullukaan yrittäjä irtisano tuottavaa työntekijää ja yrittäjä on viaton elättämään ihmistä, joka tekee työpaikallaan vain vahinkoa. Ei se ole tämän vaikeampaa, mutta tätä vasemmistolaiset eivät ymmärrä.
Osa ymmärtää , osa ei . Ei laiskoja työmaalla katota .
Mutta vakituisesta et pääse eroon, kirveelläkään, ilman Yyteitä.
Työntekijästä on tehty Jeesus, työnantajasta ylläpitäjä ja palvelija.
Niin nyt on puhuttu, että nämä asiat pitäisi sopia kolmikannan pöydissä, mutta kun niillä Suomen Yrittäjillä ei ole lautasta niissä kolmikannan pöydissä, joten tämä taitaa olla ainoa tie heidän asioiden ajamiseen.
Joo Ek on 900000 työntekijän yritysrypäs 15300 yritystä, isot on siellä, isot PK-yritykset. EK:n ulkopuolella on noin 267700 yritystä ja elinkeinonharjoittajaa, näissä yrityksessä työskentelee 476000 työntekijää. Nämä ovat niitä, joissa ponnistellaan oman työn ja mahdollisesti palkattavan yhden työntekijän välisessä portaassa.
Näiden yritysten kohdalla saalistajatyyppiset työnhakijat pystyvät putsaamaan yrittäjän kerrallaan, samoin kuin puhelinmyynti- ja laskuhuijarit, nämä huijarit eivät uskalla soittaa jonnekin Kone oyj:n konttoriin ja maksattaa soiton perusteella 500 euroa hakupalvelulaskua tuosta vaan. Koska tietävät, että sieltä lennähtää kieroilevia lakimiehiä armeija, jotka putsaavat pikkurikollisen, niin että lopulta toivoisi pääsevänsä vain vankilaan eikä ikuiseen korvaushelvettiin. Mutta PK-yrittäjä on vapaata riistaa, SYKL lakimies näyttää olevan melko hampaaton, ja kunnon liikejuristin laskussa on nopeasti viisi numeroa.
Sama vika perustavaa epärehellisyyttään piilottelevassa työnhakijassa, suuryritysten HR osaa kyllä karsia pahimmat kyr*ät pois, mutta pienyrittäjällä ei ole juurikaan muuta mahdollisuutta kuin ottaa tekemään hommia, luottaen siihen , että sana pitää.
Silloin on vain ylimielistä todeta, että onhan koeaika juu juu, sillä pienyrittäjä ottaa työntekijän, vasta silloin, kun ei itse enää jaksa, kerkiä tai pysty. Usein työntekijä palkataan vasta suuren tilauksen tultua, ja se tehdään asiakkaalle, vaikka yrittäjä ei itse saisi siitä hommasta mitään, pääsee seuraavanakin vuonna taas murusia koittamaan päämiehen pöydän alta. Tämmöisen työntekijän pitää osua kohdilleen viikossa, ei puolen vuoden aikana. Ja mitäs sitten, jos koeaikapurku onnistuukin ajoissa ? On useampi kuukausi kulunut, toimitukset edelleen tekemättä ja pitäisi alkaa uudestaan toista saikkukonetta etsiä hommiin.
On myös PK-yrittäjiä, joille palkkaaminen on helppoa: sarjakonkurssiyrittäjät ovat leppoisampia työnantajia. Ei mitään henkilökohtaista, jos alkaa olla millään tavalla vaikeaa, konkurssi on tehty yks-kaks, ja uusi firma jatkaa, vain niillä työntekijöillä, joilla homma sujui.
-SS-
Ehkä Suomen hallitus hakee yhdenmukaisuutta Ruotsin voimassa olevien pykälien kanssa.
Enligt dessa regler har arbetstagare med längre anställningstid företräde framför arbetstagare med kortare anställningstid; denna princip kallas ibland för sist in, först ut-principen. Företag med högst tio anställda har dock rätt att undanta två personer från turordningen, om dessa "enligt arbetsgivarens bedömning är av särskild betydelse för den fortsatta verksamheten". När det kommer till uppsägningar av personliga skäl har arbetsgivaren en långtgående lojalitetsplikt. Arbetsgivaren måste påvisa acceptabla (icke lagstridandes) och reella (som går att bevisa) skäl till varför arbetstagaren ska sägas upp. Skulle uppsägningen prövas i domstol görs en väsentlighetsbedömning, som kan liknas vid en avvägning mellan arbetsgivarens och arbetstagarens intressen. Är uppsägningen kopplad till en nedsatt arbetsförmåga hos arbetstagaren krävs mycket starka skäl för att uppsägningen ska vara giltig: arbetstagarens arbetsförmåga ska vara så pass nedsatt att denne inte kan utföra något betydande arbete för arbetsgivaren. Detta krav ställs inte på uppsägningar av personliga skäl som rör arbetstagarens beteende snarare än arbetsförmåga. I likhet med uppsägningar på grund av arbetsbrist har arbetsgivaren en plikt att i första hand söka omplacera arbetstagaren. Ruotsin oikeistolaiset koalitiopuolueet ovat esittäneet vielä pidemmälle meneviä toimenpiteitä työehtojen heikennyksiin. Kolmikannasta ei puhuta mitään ja vaikuttaa siltä, että Stefan Löfven on valmis myöntymään ainakin joihinkin vaatimuksiin kosiskellessaan kepun Annie Lööf’iä ja liberalien Jan Björklund'ia hallituskumppaneiksi.
En moderatledd regering skulle för de anställda innebära stora försämringar av de
arbetsrättsliga reglerna. Det visar denna genomgång av de förslag som de fyra
partierna lagt i riksdagen de senaste två åren. Framförallt moderaterna men även
kristdemokraterna har krävt långtgående försämringar för de anställda, förslag som i
vissa delar stöds även av folkpartiet och centern. Det handlar bland annat om
följande.
• I praktiken slopat anställningsskydd.
• Fler tidsbegränsade anställningar.
• Sänkta löner för de som har lägst betalt.
• Det blir möjligt att träffa enskilda överenskommelser som är sämre för
arbetstagaren än kollektivavtalen.
• Arbetsgivaren bestämmer i praktiken ensidigt hur mycket man ska arbeta och när.
• Arbetstagare över 50 år ska kunna avstå från anställningsskydd och sänka lönen
under kollektivavtalens lägsta nivå för att få ett jobb.
• Fritt fram för arbetsgivare från låglöneländer att komma till Sverige med sina
egna anställda och konkurrera om jobben med sina lönenivåer.
• Förändrad maktbalans till arbetsgivarnas fördel och försvagningar av
arbetstagarna genom en rad åtgärder, exempelvis förbud mot sympatiåtgärder,
inskränkta möjligheter att vidta stridsåtgärder i största allmänhet och utökat
skadeståndsansvar vid formella misstag.
