Kultivaattoriin pitäisi tämän syksyn jälkeen uusia terät. Nyt paikallaan ovat ns. kierreterät ilman siipiä. Jälki on ollut ihan kelvollista.
Olisiko tasaterä parempi tai nuolenkärki siivillä tai ilman?

Pääasiassa käytetään konetta syksyllä sängen muokkaukseen, joskus jopa kynnön korvikkeena.

Kierreterä multaa paremmin, erilaiset hanhenjalat ja siivet taas leikkaavat koko alan (juuririkkojen kuritus) ja niillä on helpompi tehdä tasaisempaa jälkeä... mitä sitten hakeekin.
Siipiterä vaatii enemmän painoa ja on raskaampi vetää.

Kaikkiin alunperin kierreterällä oleviin piikkeihin ei välttämättä löydy oikeaan kulmaan jäävää siipeä. Myös piikin jäykkyys voi raskailla maalajeilla loppua kesken jos tarkoitettu kapealle kierreterälle.

On se kyllä aika paljon kiinni siitä mitä hakee ja millaisia maita on.
Se kierreterä varmaan toimii kevyillä mailla ja kun ei ole tarvetta kurittaa juolavehnää tai muuta juuristoa. Kuitenkin kovemmilla mailla ja juolavehnäpaikoissa kierreterä vetää vain likimain itsensä levyisen uran. Juolavehnäpaakun saatta saada leveämmältäkin irti. Kun pinnan alta katsoo niin muokkauspohjasta tulee aaltoa ja osa juolavehnästä jää maahan kiinni.

Tänä vuonna olen käyttänyt kierreterien sijaan hanhenjalkoja savimaalla, kun kultivoinnin tarkoitus on ollut juolavehnäpaikkojen kurittaminen. Jos laskee että 13-piikkisen, 3m kultivaattorin piikkiväli on karvan alta 250mm niin jollain 200-260mm hanhenjalalla pärjää ja muokkauspohjasta tulee vielä tasainen. Tempon silmukkajousella tuntuu menevän tuon leveyinen vielä ihan ok. Vetotehon tarve lisääntyy kyllä, mutta toisaalta pitää yrittää kompensoida tarkalla syvyyden säädöllä. Suotta siitä kyntöauraa tekee. Kierreterähän menee maahan helposti ja vetää itsensä syvälle, kun taas hanhenjalka ei ole niin maahakuinen. Oikea kulma on tärkeä.

Varsinainen siipiterä maahanvetokärjellä on sitten jotain näiden välistä.