Kirjoittaja Aihe: Pellonraivaus  (Luettu 9047 kertaa)

Magia

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 1525
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #15 : 22.10.18 - klo:10:50 »
Viidestä tonnista /ha puhuvat täällä kun on omat koneet mukana hommissa. Aika kallista mun mielestä tuettomaksi pelloksi.

Kun on noin lähellä, kannattaa myös harkita parin vuoden laidunnusta hakkuun jälkeen ennen kantojen poistoa. Kannot pehmenee mukavasti ja muut hommat helpottuu.
Riippuu maalajista tuo pehmeneminen.Suolla kannot ei pehmene juuri koskaan.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 7711
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #16 : 22.10.18 - klo:15:39 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

Ankeroinen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 35
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #17 : 22.10.18 - klo:16:24 »
Koivun kannot eivät ainakaa pehmene ihan äkkiä, havupuun kannot jo muutenkin pehmeempiä

Jippo

  • Vieras
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #18 : 22.10.18 - klo:16:52 »
Koivun kannot eivät ainakaa pehmene ihan äkkiä, havupuun kannot jo muutenkin pehmeempiä

Suhteellinen käsite tuo kannon pehmeneminen. Kokoemuksen mukaan tukkipuun kanto puulajista riippumatta on 20 vuodenkin jälkeen vielä pirun kovaa.

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 27158
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #19 : 22.10.18 - klo:18:26 »
Lahoaminenhan riippuu siitä onko maassa lahottajille, pääasiassa sienille, ruokaa sekä hyvät elinolosuhteet. Ravinteiden ja hapen puute estävät tehokkaasti lahoamista.

Suohon yli 80 vuotta sitten isketty aitatolppa oli viime kesänä yläpäästään täysin laho, suossa ollut tyvi sen sijaan kirkkaan keltainen, kuin eilen turpeeseen isketty. Eliöiden elinolosuhteista riippuen, ei ihme jos lahoaminen voi joskus "hieman" kestääkin.
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

Ankeroinen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 35
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #20 : 22.10.18 - klo:22:08 »
Koivun kannot eivät ainakaa pehmene ihan äkkiä, havupuun kannot jo muutenkin pehmeempiä

Suhteellinen käsite tuo kannon pehmeneminen. Kokoemuksen mukaan tukkipuun kanto puulajista riippumatta on 20 vuodenkin jälkeen vielä pirun kovaa.

No juu. Koivun tiheys kuitenkin eri luokkaa verraten havupuuhun. Jyrsinkuskit varmaan tietää onko eroa kannoissa

Trivia

  • Harjaantunut
  • **
  • Viestejä: 115
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #21 : 13.11.18 - klo:10:55 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.

Luteikko

  • Aktiivi
  • ***
  • Viestejä: 669
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #22 : 13.11.18 - klo:18:02 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.

Ai miten. Mulla varmaan jäänyt joku ruksi laittamatta jos se tuollalailla toimii.
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Antidesantti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 18822
  • Tämän foorumin lukeminen ei tee hyvää älykkyydelle
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #23 : 13.11.18 - klo:18:07 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Jo vain sie voit tulla kokkeilemhan tuota loppuviikosta. Mezukezkukzeza...     8)
"Lähes kaikki Kuntaliiton vuonna 2007 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistuvat kunnat olivat tukeneet jollain tavalla vesiosuuskuntien toimintaa."

carhu

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 2575
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #24 : 16.11.18 - klo:19:17 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.


Älä,älä naura,sitä ei tiedä milloin itselles voi käydä samoin.

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 27158
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
    • Profiili
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

Trivia

  • Harjaantunut
  • **
  • Viestejä: 115
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #26 : 19.11.18 - klo:09:42 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.

Ai miten. Mulla varmaan jäänyt joku ruksi laittamatta jos se tuollalailla toimii.

Koska C-alueella perustuki alenee jatkuvasti ja abllä kasvaa. Ja olettaisin että raivauksen takia.

Luteikko

  • Aktiivi
  • ***
  • Viestejä: 669
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #27 : 19.11.18 - klo:09:51 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.

Ai miten. Mulla varmaan jäänyt joku ruksi laittamatta jos se tuollalailla toimii.

Koska C-alueella perustuki alenee jatkuvasti ja abllä kasvaa. Ja olettaisin että raivauksen takia.

Kuinka paljon se on ab:llä kasvanut?
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Antidesantti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 18822
  • Tämän foorumin lukeminen ei tee hyvää älykkyydelle
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #28 : 19.11.18 - klo:17:09 »
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.


Älä,älä naura,sitä ei tiedä milloin itselles voi käydä samoin.

No yrittihän se mopedmies panjolla huitasta sielä mezuilla. Eihän se tietenkhän osunu, niin sehän puotti sitten mobetila karkhun niin että perävalot vain vilahti...     8)
"Lähes kaikki Kuntaliiton vuonna 2007 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistuvat kunnat olivat tukeneet jollain tavalla vesiosuuskuntien toimintaa."

optimisti

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 1175
    • Profiili
Vs: Pellonraivaus
« Vastaus #29 : 25.11.18 - klo:09:38 »
Metsän raivauksessa kannattaa laskea myös, se että sen raivauksen jälkeen ei enää tule niitä niitä metsätuloja. 150€/ha voi laskea tulonmenetykseksi tai alueen mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html
jos metsä päätehakkuukypsää niin kannattaa laskea myös, se että raivauksen jälkeen ei enää tule niitä metsän uudistus menojakaan. päätehakkuun jälkeen ei metsästä kuitenkaan ole tulojakaan 40 vuoteen, vain menoja

Pelloksi raivattu metsä pienentää tulevaisuuden hakkuutuloja. Eli jos metsität aukon uudelleen voit hakata seuraavana vuonna metsää ilman että, metsälön hakkuumahdollisuudet pienenevät.

Jos nyt päättäisin metsittää omat pellot, voisin välittömästi lisätä metsissä hakkuita koska uutta puuta on kasvamassa isommalla pinta-alalla.