Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Muistin virkistämiseksi  (Luettu 13514 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Muistin virkistämiseksi
tuo onkin sellanen pikkasen tutkimista kaipaava kysymys.    liekö mot kiinnostunna moisesta?    olis ihan kiva tietää.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Muistin virkistämiseksi
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

iiro v

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 196
Vs: Muistin virkistämiseksi
Luken tutkimukset ovat samaa tasoa kun vihreän langan jutut.

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1232
Vs: Muistin virkistämiseksi
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Muistin virkistämiseksi
niinpä.   ja oikein tiukkaan heinikkoonki on sitoutunna paaljon hiiltä..  huomaa siitä kuin on paskakärrin kaatopaikalla hyä kasvusto, mut millekään ei kelpaa..

Cynic

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Muistin virkistämiseksi
Lainaus
Ongelman ydin eli väestön kasvu jatkuu

Tämä on harhaluulo. Lasten määrä maailmassa on vähentynyt 80-luvulta. Väestömäärä tullee pysähtymään n 10 miljardiin.

Mitä muuten takoittaa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen? Voiko muutoksen lukita jotenkin niin että ilmastosta tulee staattinen?

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Muistin virkistämiseksi
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.

alpo10

  • Vieras
Vs: Muistin virkistämiseksi
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Muistin virkistämiseksi
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.
Don Essex

MOI

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 110
Vs: Muistin virkistämiseksi
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.

Kiitos infosta, hyvä että jaat omakohtaista tietoa jatkuvan kasvatuksen kokeilusta. Tuo mainitsemasi maanpinnan rikkominen nopeuttaa taimettumista ja olisi tosiaan ollut tarpeen siellä karulla maapohjallakin. Itse en ole lähtökohtaisesti jatkuvan kasvatuksen mallia vastaan, mutta en aio siirtyä siihen. Mulla on kakkos - ja kolmoskehitysluokan metsiä, joissa työn alla/tulossa harvennustarvetta. Ja niihän harvennuksen jälkeen viä apulanta kasvua kiihdyttämään. Päätehakkuukohteitakin olisi mutta ei sellaisia jotka sopisivat jatkuvaan malliin.     

alpo10

  • Vieras
Vs: Muistin virkistämiseksi
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.
taisi tulla sanottua, että muodostuu ongelmaksi, jos koko metsäalalle oltaisiin jatkuvaa kasvatusta pakolla tuomassa. Meillä on metsä, jossa kesähakkuu jäi kesken jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut pariin otteeseen muutaman viikon jaksot, jolloin maa on roudassa niin syvään, että avohakkuu olisi saatu tehtyä. Urakoitsijoiden pitää tehdä töitä melkein vuoden ympäri, jos hakkuu pilaa metsäpohjan, niin avohakatun saa korjattua. Meillä päin liian pienet korjuuvauriot eivät ole olleet ongelmana, nytkin on talvi kun maa ei ole roudassa ollenkaan. Tällä kelillä esimerkiksi tarvittaisiin uudentyyppinen kone, jos nyt haluttaisiin hakata ja korjata puut pois metsästä.

Jos avohakkuut kiellettäisiin, niin siirtyminen vaatisi myös vuosikymmeniä aikaa, jos metsä on satavuotiasta jo nyt, niin eihän sitä ole mielekästä harventaa enää yhtään kertaa lisää. Nyt monella tutkijalla on kova halu saada avohakkuut kiellettyä ja tutkimuksilla perustellaan jatkuvan kasvatuksen autuutta uskonnon tavoin.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Muistin virkistämiseksi
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.
taisi tulla sanottua, että muodostuu ongelmaksi, jos koko metsäalalle oltaisiin jatkuvaa kasvatusta pakolla tuomassa. Meillä on metsä, jossa kesähakkuu jäi kesken jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut pariin otteeseen muutaman viikon jaksot, jolloin maa on roudassa niin syvään, että avohakkuu olisi saatu tehtyä. Urakoitsijoiden pitää tehdä töitä melkein vuoden ympäri, jos hakkuu pilaa metsäpohjan, niin avohakatun saa korjattua. Meillä päin liian pienet korjuuvauriot eivät ole olleet ongelmana, nytkin on talvi kun maa ei ole roudassa ollenkaan. Tällä kelillä esimerkiksi tarvittaisiin uudentyyppinen kone, jos nyt haluttaisiin hakata ja korjata puut pois metsästä.

Jos avohakkuut kiellettäisiin, niin siirtyminen vaatisi myös vuosikymmeniä aikaa, jos metsä on satavuotiasta jo nyt, niin eihän sitä ole mielekästä harventaa enää yhtään kertaa lisää. Nyt monella tutkijalla on kova halu saada avohakkuut kiellettyä ja tutkimuksilla perustellaan jatkuvan kasvatuksen autuutta uskonnon tavoin.

Juu, totta. Osittain ainakin on maaperäkysymyskin. Meillä tehdään juuri ensi viikolla hakkuu "voimakas yläharvennus" märille alueille, joille ei ole päässyt pitkään aikaan. Tuo on melkein päätehakkuu, mutta taimikkoa ja nuorta puustoa on sopivasti alla, siksi nimitys.
Don Essex

Heze

  • Vieras
Vs: Muistin virkistämiseksi
Juurikäävän vaivaamilla alueilla ei voi mitään jatkuvaa kasvatusta harrastaa, koska se tauti on myös niissä taimissa. Antaa kaikkien kukkien kukkia metsänkäsittelytavoissa. Jatkuva kasvatus ei todellakaan sovi joka paikkaan. Ehdoton avohakkuukielto  olisi todella idioottimaista.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Muistin virkistämiseksi
Juurikäävän vaivaamilla alueilla ei voi mitään jatkuvaa kasvatusta harrastaa, koska se tauti on myös niissä taimissa. Antaa kaikkien kukkien kukkia metsänkäsittelytavoissa. Jatkuva kasvatus ei todellakaan sovi joka paikkaan. Ehdoton avohakkuukielto  olisi todella idioottimaista.

Siinä ei varmaan voi kun avohakata ja jos joku koivu löytyy, niin jättää ne. Ja pitää ainakin yhden kierron koivulla.
Don Essex

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Muistin virkistämiseksi
ja siinähän tuloo muutakin puuta ihan luonnostaan.   ite harrastannu monella palstalla kahten lajin kasvatusta.   koivujen alle tuloo hieno kuusikko ... ja kun koivut kaataa aikanaan  ni jo vain on kunnon kuusikko taas tulossa helpolla.    ja kun vanhoilla kaskimailla on kuusikot liki satavuotiaita niiin jatkuva kasvatus pikkasen hankalaa..   toisaalta;   ku hakkaa talvella ja muokkaa heti keväällä ja istuttaa taimet aikanaan, on melko jatkuva kasvatus.