Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Muutosherkkyys ja brändäys  (Luettu 9460 kertaa)

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Yleisesti ongelmana on täkäläisessä naudanlihan tuotannossa tämä EUROP luokitus jasen rasvaluokat. Jotta ruho voi luokittua hyvin, sen pitää olla lihaksikas ja nopeakasvuisuus ei myöskään ole haitaksi ettei rasvoitu pinnasta. Lihasta voidaan verrata puun kasvuun. Nopeasti kasvanut lihas on löllöä joka sisältää vahvat jänteet, ei ole marmoroitunutta. Hitaammin kasvat rodut, myös lypsyrodut ovat rakenteeltaan hieno syisiä, eli suu tuntuma on tasaisempi. Vanhasta lypsylehmästäkin saadaan hyvää lihaa jos sen saa rasvoittumaan, riiputetaan pitkään että sitkeys häviää. Ja tällä nykyisellä rasvahinnoittelulla saadaan kaikesta lihasta helposti mautonta, kun rasvaa ei kanata tuottaa. Teollinen lihantuotanto suosii sonnia koska sitä ei tarvitse riipustaa niin pitkään ja leikkuu saanto on suurempi kuin hienossa. Lehmät jauhetaan että linjasto vetää nopeasti ja kun suurin osa naudasta syödään jauhettuna.
 

Viimeksi muokattu: 21.12.18 - klo:22:08 kirjoittanut paalipoika

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2856
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Yleisesti ongelmana on täkäläisessä naudanlihan tuotannossa tämä EUROP luokitus jasen rasvaluokat. Jotta ruho voi luokittua hyvin, sen pitää olla lihaksikas ja nopeakasvuisuus ei myöskään ole haitaksi ettei rasvoitu pinnasta. Lihasta voidaan verrata puun kasvuun. Nopeasti kasvanut lihas on löllöä joka sisältää vahvat jänteet, ei ole marmoroitunutta. Hitaammin kasvat rodut, myös lypsyrodut ovat rakenteeltaan hieno syisiä, eli suu tuntuma on tasaisempi. Vanhasta lypsylehmästäkin saadaan hyvää lihaa jos sen saa rasvoittumaan, riiputetaan pitkään että sitkeys häviää. Ja tällä nykyisellä rasvahinnoittelulla saadaan kaikesta lihasta helposti mautonta, kun rasvaa ei kanata tuottaa. Teollinen lihantuotanto suosii sonnia koska sitä ei tarvitse riipustaa niin pitkään ja leikkuu saanto on suurempi kuin hienossa. Lehmät jauhetaan että linjasto vetää nopeasti ja kun suurin osa naudasta syödään jauhettuna.

Tästä kaikesta voin kyllä olla samaa mieltä :) Ja tosiaan lypsylehmä on (ainakin arvo-osiltaan) hyvää vain jos se on riittävän tuhdissa kunnossa, eikä mikään riutuva hätäpoisto.

Viimeksi muokattu: 21.12.18 - klo:22:14 kirjoittanut antti-x

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.

Johannes Kostaja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 177
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.

 Näin piti käydä jo viisitoista vuotta sitten.
Joh. 12:48

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.

Itte olisin sitä mieltä että ne ylitäytetyt pikkukasvattamot eivät sovi imagoon. Noissa isommissa olosuhteet/sonni ovat yleensä paremmat, ryhmittelyt ja ruokinnat voidaan hoitaa oikeasti paremmin ja ilmakin vaihtuu..
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ei kai kukaan ole sanonut etteikö iso voi olla hyvä ja pieni huono? Tietenkin pitää olla sopiva täyttöaste, molemmissa navettatyypeissä ja hoito muutenkin kohdallaan. Nämäkin asiat ovat eläinten hoitajan ratkaistavissa. Molemmista navetta tyypeistä saadaan eläimille oikein kamala paikka jos hoito laiminlyödään, molemmista saadaan hyvä ja vain toisesta erittäinhyvä. Kuivalanta navetasta hyvällä hoidolla ja sopivalla eläintiheydellä

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Perinteisesti lihatalon edustaja on vertaillut huonoa kylmäkasvatusta ja hyvää ritiläkasvatusta ja todennut, että kyllä ritilälläkin voi voida hyvin. Näinhän se on, jos näin halutaan nähdä. Entä jos verrataan hyvää kylmäkasvatusta ja huonoa ritiläkasvatusta. Kuten tässä ketjussa on jo todettu, niin hyvä kiinteälattiainen ja kuivitettu karsina on eläimen kannalta paras. Riittävä tila ja ilmanvaihto lisäksi juominen altaasta eikä nipasta, sopiva rehustus. Kenties vielä ulkoilumahdollisuus.

Jos annettaisiin kuluttajan päättää, niin mitenkähän kävisi. Totta kai tuottajahinta pitäisi olla paremmille olosuhteille parempi eli vastaavasti kuluttaja maksaisi enempi. Joko suomalainen kuluttaja olisi lihatiskillä siihen valmis, kun kerran munahyllylläkin on. Onko tuotantoketju siihen valmis tai edes halukas? Onko kauppa halukas lisäämään "ylimääräisiä" tuotteita järjestelmiinsä? Tulisiko ritiläjauhelihasta se sisäänheittotuote (hinnalla) vai tulisiko sisäänheittotuotteeksi eläinten hyvinvointi. Jakautuuko kuluttajakenttä enempi kahtia, halpa hinta vs. hyvinvointi? Äänekäs joukko on vaatimassa kaikenlaista, mutta ovatko he halukkaita maksamaan.

Utopiaa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 191
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Matot sinne ritilän päälle ja neliöitä riittävästi niin aivan hyvä se ritiläkasvattamo on eläimelle.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.

Kohta ei enää muita loppukasvattamoita ole, pari sataa paikkaa taitaa olla jo pienin mitä rakennetaan. Kuivitus tulee varmasti hintoihinsa noissa 1000 paikkaisissa, joten ritiläkasvattamoiden poistumiseen en itse usko, johan noihin moni laittaa kumimatot. Kuluttaja ei ole valmis maksamaan sitä lisähintaa, kuten maastullissa joku totesi ruoan olevan liian kallista. Kuinkahan halpaa sitten pitäs olla, oma emotuotanto loppuu jo näillä hinnoilla, tyhjän saa pyytämättäkin.  :(

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Kyllä betonipalkki on paras ratkaisu lihakarjalle. Eläimet pysyvät puhtaana eikä ole valtavaa työtä. Eläinten hyvinvoinnin kannalta karsinoiden pitää olla pieniä, varsinkin sonneille. 3-4 sonnia karsinaa kohti on sopiva. Hiehoja voi pitää isommissakin karsinoissa, sillä naaraspuolinen nauta on laumaeläin. Uros vaatii aina oman reviirinsä.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Kyllä ritiläkasvattamo on karu paikka kasvaa, vaikka miten olisi kumimattoja viritelty. Pihatto pehkukuivituksella, niin että itse voi istua karsinassa on hyvä paikka, kesällä tietysti laidun. Tosin eläinmäärät eivät nouse päätähuimaaviksi.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Voisi heittää näkökulman. Sikapuolella suomessa kokoritilät kiellettiin 2003 ja vanhoistakin siirtymäajan jälkeen 2013. Vuosiluvut voi joku tarkistaa jos kokee tarpeelliseksi. Kyllä siitä kuitenkin jo tovi on vierähtänyt. Euroopassa eli samoilla markkinoilla on edelleen sallittua pitää sikoja kokoritilällä, samoin kuin häntien typistäminenkin on sallittu, mutta se on sitten eri keskustelun aihe ei mennä nyt siihen. Suomessa ei kuitenkaan saa yhtään sen parempaa hintaa elukoista, vaikka koko elämää ei tarvitse viettää ritilällä. Ainoa korvaus jos kuivituspohjalla ovat niin tulee hyvinvointikorvauksen kautta. En nyt muista tarkkaan mitä siitä sai, tämänkin voi joku halukas tarkistaa, mutta laskin silloin 15 vuonna, että raha menee kuivikkeisiin ja lisääntyneen työhön, jos verrataan siihen mitä nyt hyvinvointikorvauksesta saa. Eli ei kannattanut.

Päätelmä on se, että jos joskus ritiläkasvattamot kielletään niin tuskin sille kuivituspohjalla kasvavalle mitään lisähintaa saa, ritilät vaan kielletään ja se siinä. Oikeasti jos niitä eläimiä on paljon oli ne sitten sikoja tai nautoja niin ritilä on ainut oikea vaihtoehto. Kenenkään aika ei riitä sen paskan kanssa pelaamiseen. Kuluttaja ei vain ole valmis maksamaan siitä enempää ja suomessa päättäjät sotkevat hommaa niin, että tarkoituksella hankaloitetaan toimintaa.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Voisi heittää näkökulman. Sikapuolella suomessa kokoritilät kiellettiin 2003 ja vanhoistakin siirtymäajan jälkeen 2013. Vuosiluvut voi joku tarkistaa jos kokee tarpeelliseksi. Kyllä siitä kuitenkin jo tovi on vierähtänyt. Euroopassa eli samoilla markkinoilla on edelleen sallittua pitää sikoja kokoritilällä, samoin kuin häntien typistäminenkin on sallittu, mutta se on sitten eri keskustelun aihe ei mennä nyt siihen. Suomessa ei kuitenkaan saa yhtään sen parempaa hintaa elukoista, vaikka koko elämää ei tarvitse viettää ritilällä. Ainoa korvaus jos kuivituspohjalla ovat niin tulee hyvinvointikorvauksen kautta. En nyt muista tarkkaan mitä siitä sai, tämänkin voi joku halukas tarkistaa, mutta laskin silloin 15 vuonna, että raha menee kuivikkeisiin ja lisääntyneen työhön, jos verrataan siihen mitä nyt hyvinvointikorvauksesta saa. Eli ei kannattanut.

Päätelmä on se, että jos joskus ritiläkasvattamot kielletään niin tuskin sille kuivituspohjalla kasvavalle mitään lisähintaa saa, ritilät vaan kielletään ja se siinä. Oikeasti jos niitä eläimiä on paljon oli ne sitten sikoja tai nautoja niin ritilä on ainut oikea vaihtoehto. Kenenkään aika ei riitä sen paskan kanssa pelaamiseen. Kuluttaja ei vain ole valmis maksamaan siitä enempää ja suomessa päättäjät sotkevat hommaa niin, että tarkoituksella hankaloitetaan toimintaa.



Korvaus ymmärretään puhtailla kasvitiloilla ihan vaan korvaukseksi, joka kattaa vain "lisääntyneet" kustannukset.

Ei silloin mitään lisätuloa odotetakkaan, vaan toiminnasta aiheutuneiden kustannusten kattaminen. Mitä edullisemmin pystyy toimimaan sitä enemmän jää itelle.

Elukkatiloilla aatellaan siis toisin; kulut peittoon ja jonkinmoinen tulojen lisäys päälle.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3626
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Yleisesti ongelmana on täkäläisessä naudanlihan tuotannossa tämä EUROP luokitus jasen rasvaluokat. Jotta ruho voi luokittua hyvin, sen pitää olla lihaksikas ja nopeakasvuisuus ei myöskään ole haitaksi ettei rasvoitu pinnasta. Lihasta voidaan verrata puun kasvuun. Nopeasti kasvanut lihas on löllöä joka sisältää vahvat jänteet, ei ole marmoroitunutta. Hitaammin kasvat rodut, myös lypsyrodut ovat rakenteeltaan hieno syisiä, eli suu tuntuma on tasaisempi. Vanhasta lypsylehmästäkin saadaan hyvää lihaa jos sen saa rasvoittumaan, riiputetaan pitkään että sitkeys häviää. Ja tällä nykyisellä rasvahinnoittelulla saadaan kaikesta lihasta helposti mautonta, kun rasvaa ei kanata tuottaa. Teollinen lihantuotanto suosii sonnia koska sitä ei tarvitse riipustaa niin pitkään ja leikkuu saanto on suurempi kuin hienossa. Lehmät jauhetaan että linjasto vetää nopeasti ja kun suurin osa naudasta syödään jauhettuna.
Rasvasta toki vähennettään,mutta luokasta vielä enemmän eli enemmin rasvainen kuin luokaton.Pienistä ruhoista miinustetaan myös.

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Mikäköhän on ritiläkasvattamon hiilijalanjälki suhteessa kuivikelattiaiseen? Pellolta pois kannettujen olkien ravinteet pitää kompensoida jotenkin ja polttoainetta kuluu paalaukseen, kuljetukseen ja silppuamiseen. Ritiläpihatosta liete kulkee painovoimalla säiliöön josta yhdellä pumppauksella levityskärryyn, mutta kuivikepohja vaatii konetyötä tyhjennykseen ja lastaukseen.