Eli mitä suurempi pinta-ala hoidettavana sitä halvemmalla se on tehtävä. Jos kerran iso maatila(pinta-ala) ei tarvii yhtä paljon tukia kuin pienempi.


"mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän.."

Tuottavuuskehitys ei jää eromääräsesti maanviljelijälle vaan se ulosmitataan yhteiskunnalle. Yhteiskunnan on järkevää tukea tietyllä % maataloushankkeita koska näin varmistetaan edullisen raaka-aineen saanti teollisuudelle.

No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tiettyyn rajaan asti joo, mutta jos meillä olisikin nykymäärän sijasta vain 10 000-15 000 maatilaa, niin tuille tulisi joku yläraja.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 01.01.19 - klo:12:06

Tuota näennäisviljelyä saataisiin kitkettyä varmaan tehokkaimmin valvontaa kohdentamalla näille rehellisille hömppäviljelijöille. En siis tarkoita niitä, joilla on suurin osa oikeassa tuotannossa ja sitten tietty osa hömpällä, vaan niitä tiloja, joilta ei tule mitään myytävää eli ollaan vaan viljelevinään ja päätoimena on tukien nosto. Monikaan näistä viljelyksistä ei täyttäisi paikkakunnan  hyvän tavan mukaista käytäntöä, joten sanktioita tulisi. Pikkuhiljaa loppuu se innostus tukien nostoon, kun joutuu ne takaisin maksamaan. Se on sitten eri asia, mihin käyttöön mahdollisesti se pelto tulisi se jälkeen. En siis kannata mitään SS:n mainitsemaa "pakkososialisointia". Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee.

Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?

Niin tarkoitin sitä, ettei muut päätä maanomistajan puolesta, mitä pelloille tapahtuu mahdollisen viljelyinnon loputtua eli omistaja päättää, että myykö tai vuokraako (jos niin kenelle), metsittääkö jne jne. Ja saahan sitä näennäisviljellä ilman tukiakin, jos haluaa. Pointti oli se, että jos halutaan kitkeä tätä rehellistä näennäisviljelyä pois, niin keskitettäisiin valvontaa myös sellaisille tiloille, jotka eivät täytä tukiehtojen mukaista viljelyä.

No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tulot, ja menot myös. Saavat?

Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.01.19 - klo:19:49

No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tulot, ja menot myös. Saavat?

Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?

tilakoko ja tuottavuus asiaan lyhyt vastaus. Tukijärjestelmä suosii investointi- ja spv-tuissa kasvavia ja elinkelpoisia tiloja eli niihin panostetaan, siksi niiden olettaisi olevan paremmin kannattavia, vai miksi niitä tuetaan?
Pinta-alaltaan suurin (1400ha) tila sai tukea sen miljoonan ja toimii näin meikäläisessä maataloustuotannossa toisena ääripäänä, sitä pienintä tilaa ja sen saamaa tukea voisi hakea myös, niin olisi molemmat ääripäät tiedossa.
Työllisyysvaikutuksen ottaminen ylipäätään maatalouskeskusteluun on hyvin kyseenalaista. Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus ei ole työllistäminen ja palkkojen maksu, vaan perheviljelmien säilyttäminen, eikö? Yhtiöitetyt tilat voivat olla jo nyt kyseenalaisia työllistäjiä, kun kilpaillaan maatalouden ulkopuolista urakoista ym.

Kumpiko sitten on parempi, yksi iso tila johon kymmenen pientilallista myyvät peltonsa ja jäävät rengeiksi vai se että jokainen jatkaa omillaan?

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 01.01.19 - klo:12:19

Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?

Niin tarkoitin sitä, ettei muut päätä maanomistajan puolesta, mitä pelloille tapahtuu mahdollisen viljelyinnon loputtua eli omistaja päättää, että myykö tai vuokraako (jos niin kenelle), metsittääkö jne jne. Ja saahan sitä näennäisviljellä ilman tukiakin, jos haluaa. Pointti oli se, että jos halutaan kitkeä tätä rehellistä näennäisviljelyä pois, niin keskitettäisiin valvontaa myös sellaisille tiloille, jotka eivät täytä tukiehtojen mukaista viljelyä.

Ei millään pahalla mutta pitäskö rehellisten näennäisviljelijöiden ilmottaa tukihaun yhteydessä etteivät tule viljelemään tukiehtojen mukaan ?

Aikas absurdia. Mutta jotenkin noin se kohdennettu valvonta sitte kai voitais toteuttaa.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 02.01.19 - klo:21:35

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 01.01.19 - klo:12:19

Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?

Niin tarkoitin sitä, ettei muut päätä maanomistajan puolesta, mitä pelloille tapahtuu mahdollisen viljelyinnon loputtua eli omistaja päättää, että myykö tai vuokraako (jos niin kenelle), metsittääkö jne jne. Ja saahan sitä näennäisviljellä ilman tukiakin, jos haluaa. Pointti oli se, että jos halutaan kitkeä tätä rehellistä näennäisviljelyä pois, niin keskitettäisiin valvontaa myös sellaisille tiloille, jotka eivät täytä tukiehtojen mukaista viljelyä.

Ei millään pahalla mutta pitäskö rehellisten näennäisviljelijöiden ilmottaa tukihaun yhteydessä etteivät tule viljelemään tukiehtojen mukaan ?

Aikas absurdia. Mutta jotenkin noin se kohdennettu valvonta sitte kai voitais toteuttaa.

Siitähän ilmoitetaan esimerkiksi pakollisen EFA-alan osalta, että se on poissa tuotannosta sen kesän. Jos saisivat tuon pakkokesannon pois ensin, niin sitten voisi tehoviljelläkin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.01.19 - klo:16:41

Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.

Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa

-SS-

Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?

Laskelma olisi rakennenmuutoksen markkinoinnille vahingollinen. Suomessa maataloustuotannosta vastaa noin 25% suurimmista tiloista laskien, tai jopa vähemmän. Tuet ovat jopa progressiivesti suurenevia yksikkökoon suuretessa, paljon jaksetaan muistuttaa LHK leikkurista, mutta etenkin investointituet ja tuotantosidonnaiset tuet hyödyttävät suurta volyymia, investointituet jopa edellyttävät kasvua. Alle 5 ha tilat eivät saa kaikkia tukia ollenkaan. Siltikin Suomessa maataloustulo suurissakin yksiköissä on riippuvainen tuista. Eli jos kehityksen tukot, vaikkapa 20000 viljelijää pienimmiltä tiloilta alkaen, tapettaisiin, ei tukien kustannus vähenisi juurikaan. Eikä tuotantokaan notkahtaisi. Erityinen viljelymuoto, joka tehokkaasti rajoittaa tuotantoa, on luomu.

Sitten kyllä olisi veronmaksajan enää moraalisesti vaikeaa jatkaa agrobisnesjättien tukemista, pienviljelijöiden poistuttua brändistä. EU:ssa on herätty esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden laajentajien tuki-imuroinnin repeämiseen, vaikka tuet ovat matalammalla tasolla kuin täällä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.01.19 - klo:19:49

No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tiettyyn rajaan asti joo, mutta jos meillä olisikin nykymäärän sijasta vain 10 000-15 000 maatilaa, niin tuille tulisi joku yläraja.

Jännä ajatus, ilmasto aiheuttaa omat kustannuksensa, ja yleensäkin korkeampi kustannustaso, ei se kannattavuus loputtomiin parane tilakoon kasvulla. Isäntäpariltakin vaaditaan jo noissa koko luokissa ihan toista, kuin 50 hehtaarin tilalla, loppuu äkkiään yrittäjät kesken.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 02.01.19 - klo:16:55

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.01.19 - klo:16:41

Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.

Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa

-SS-

Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?

Laskelma olisi rakennenmuutoksen markkinoinnille vahingollinen. Suomessa maataloustuotannosta vastaa noin 25% suurimmista tiloista laskien, tai jopa vähemmän. Tuet ovat jopa progressiivesti suurenevia yksikkökoon suuretessa, paljon jaksetaan muistuttaa LHK leikkurista, mutta etenkin investointituet ja tuotantosidonnaiset tuet hyödyttävät suurta volyymia, investointituet jopa edellyttävät kasvua. Alle 5 ha tilat eivät saa kaikkia tukia ollenkaan. Siltikin Suomessa maataloustulo suurissakin yksiköissä on riippuvainen tuista. Eli jos kehityksen tukot, vaikkapa 20000 viljelijää pienimmiltä tiloilta alkaen, tapettaisiin, ei tukien kustannus vähenisi juurikaan. Eikä tuotantokaan notkahtaisi. Erityinen viljelymuoto, joka tehokkaasti rajoittaa tuotantoa, on luomu.

Sitten kyllä olisi veronmaksajan enää moraalisesti vaikeaa jatkaa agrobisnesjättien tukemista, pienviljelijöiden poistuttua brändistä. EU:ssa on herätty esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden laajentajien tuki-imuroinnin repeämiseen, vaikka tuet ovat matalammalla tasolla kuin täällä.

-SS-

Laajentamisen hyödyt tilatasolla voi nähdä sieltä 1995 asti. Jotka sen oivalsi silloin ja myöhemminkin, pärjänneet usein aika hyvin. Tosiaankin pientilat ehkä tarvitaan, jotta tuille säilyy ikäänkuin oikeutus.

Kaikki ihmettelee miten MTKoon mehevä trolli on saanut jo 8 sivua jankutusta pikavippaamisesta aikaan. Oikeasti yksikään maatila ei ole pikavippiä ottanut.

Kaikki ihmettelee miten MTKoon mehevä trolli on saanut jo 8 sivua jankutusta pikavippaamisesta aikaan. Oikeasti yksikään maatila ei ole pikavippiä ottanut.

Maaskull1 meni Vikli oyn miehen halpaan. Ilmaista markkinoitia taas koko aukeama. Saa esiintyä jämerästi huippuasiantuntijana!

Ja kerätä osakeannilla tuppujen rahat

hehhehhehhehehehehhehhehehhehehe

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.01.19 - klo:03:26

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 02.01.19 - klo:16:55

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.01.19 - klo:16:41

Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.

Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa

-SS-

Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?

Laskelma olisi rakennenmuutoksen markkinoinnille vahingollinen. Suomessa maataloustuotannosta vastaa noin 25% suurimmista tiloista laskien, tai jopa vähemmän. Tuet ovat jopa progressiivesti suurenevia yksikkökoon suuretessa, paljon jaksetaan muistuttaa LHK leikkurista, mutta etenkin investointituet ja tuotantosidonnaiset tuet hyödyttävät suurta volyymia, investointituet jopa edellyttävät kasvua. Alle 5 ha tilat eivät saa kaikkia tukia ollenkaan. Siltikin Suomessa maataloustulo suurissakin yksiköissä on riippuvainen tuista. Eli jos kehityksen tukot, vaikkapa 20000 viljelijää pienimmiltä tiloilta alkaen, tapettaisiin, ei tukien kustannus vähenisi juurikaan. Eikä tuotantokaan notkahtaisi. Erityinen viljelymuoto, joka tehokkaasti rajoittaa tuotantoa, on luomu.

Sitten kyllä olisi veronmaksajan enää moraalisesti vaikeaa jatkaa agrobisnesjättien tukemista, pienviljelijöiden poistuttua brändistä. EU:ssa on herätty esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden laajentajien tuki-imuroinnin repeämiseen, vaikka tuet ovat matalammalla tasolla kuin täällä.

-SS-

Laajentamisen hyödyt tilatasolla voi nähdä sieltä 1995 asti. Jotka sen oivalsi silloin ja myöhemminkin, pärjänneet usein aika hyvin. Tosiaankin pientilat ehkä tarvitaan, jotta tuille säilyy ikäänkuin oikeutus.

Toi on muuten totta. Itsellä on kiittäminen vanhempia että osasivat silloin tehdä ainakin osittain oikeita ratkaisuja. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt tehdä vielä vain enemmän. Silloin oli rakentaminen halpaa, pelto halpaa, tuet korkealla, koneet edullisia ja elukoistakin sai vielä rahaa. Nyt ei ole enää mitään noista jäljellä. Ainut mikä tulee mieleen mikä oli silloin huonommin niin raha oli kalliimpaa. Olisiko siinä sitten nykymenonkin pelastus? Sen vuoksi tässä on viimeiset vuodet vain odoteltu. En tiedä tuleeko muutosta ikinä vai loppuuko aika odotteluun aiemmin.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 02.01.19 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.01.19 - klo:19:49

No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tulot, ja menot myös. Saavat?

Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?

tilakoko ja tuottavuus asiaan lyhyt vastaus. Tukijärjestelmä suosii investointi- ja spv-tuissa kasvavia ja elinkelpoisia tiloja eli niihin panostetaan, siksi niiden olettaisi olevan paremmin kannattavia, vai miksi niitä tuetaan?
Pinta-alaltaan suurin (1400ha) tila sai tukea sen miljoonan ja toimii näin meikäläisessä maataloustuotannossa toisena ääripäänä, sitä pienintä tilaa ja sen saamaa tukea voisi hakea myös, niin olisi molemmat ääripäät tiedossa.
Työllisyysvaikutuksen ottaminen ylipäätään maatalouskeskusteluun on hyvin kyseenalaista. Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus ei ole työllistäminen ja palkkojen maksu, vaan perheviljelmien säilyttäminen, eikö? Yhtiöitetyt tilat voivat olla jo nyt kyseenalaisia työllistäjiä, kun kilpaillaan maatalouden ulkopuolista urakoista ym.

Kumpiko sitten on parempi, yksi iso tila johon kymmenen pientilallista myyvät peltonsa ja jäävät rengeiksi vai se että jokainen jatkaa omillaan?

Minusta tuottavuus hehtaaria kohden on ihan sama vaikkapa jollain viljatilalla. Jos tila tekee voittoa 50e/ha, niin 40ha tilalla se tekee 2000e ja 400ha tilalla 20000e. Tuohon se suuruuden ekonomia perustuu. Tosin tästä oli Maaseudussa jo jonkinlaista juttua, että viljatilan optimikoko olisi jossain 300ha kieppeissä. Sen ylimennessä alkaa tulla ongelmia hanskata tilanne. Vaatii liikaa investointeja, resursseja ja tuetkin alkavat leikkaantua.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.01.19 - klo:22:40

Lainaus käyttäjältä: wtf - 02.01.19 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.01.19 - klo:19:49

No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tulot, ja menot myös. Saavat?

Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?

tilakoko ja tuottavuus asiaan lyhyt vastaus. Tukijärjestelmä suosii investointi- ja spv-tuissa kasvavia ja elinkelpoisia tiloja eli niihin panostetaan, siksi niiden olettaisi olevan paremmin kannattavia, vai miksi niitä tuetaan?
Pinta-alaltaan suurin (1400ha) tila sai tukea sen miljoonan ja toimii näin meikäläisessä maataloustuotannossa toisena ääripäänä, sitä pienintä tilaa ja sen saamaa tukea voisi hakea myös, niin olisi molemmat ääripäät tiedossa.
Työllisyysvaikutuksen ottaminen ylipäätään maatalouskeskusteluun on hyvin kyseenalaista. Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus ei ole työllistäminen ja palkkojen maksu, vaan perheviljelmien säilyttäminen, eikö? Yhtiöitetyt tilat voivat olla jo nyt kyseenalaisia työllistäjiä, kun kilpaillaan maatalouden ulkopuolista urakoista ym.

Kumpiko sitten on parempi, yksi iso tila johon kymmenen pientilallista myyvät peltonsa ja jäävät rengeiksi vai se että jokainen jatkaa omillaan?

Minusta tuottavuus hehtaaria kohden on ihan sama vaikkapa jollain viljatilalla. Jos tila tekee voittoa 50e/ha, niin 40ha tilalla se tekee 2000e ja 400ha tilalla 20000e. Tuohon se suuruuden ekonomia perustuu. Tosin tästä oli Maaseudussa jo jonkinlaista juttua, että viljatilan optimikoko olisi jossain 300ha kieppeissä. Sen ylimennessä alkaa tulla ongelmia hanskata tilanne. Vaatii liikaa investointeja, resursseja ja tuetkin alkavat leikkaantua.

 

 Poroagrian konsulikin todisteli samaa laajaan asiakas otantaansa perustuen. Käytännössä 300 ha pystyy Suomen oloissa kylvämään yhdellä koneketjulla samoinkuin korjaamaan ja kuivaamaan.